|
Post by Helena on Jan 12, 2016 20:30:15 GMT
Tallivuorokirja
Tähän päivyriin kirjoitetaan ilta- ja aamutallit.
Pyydä tallivuoroa Helenalta. Kerro tarinamuodossa, mitä teit ja ilmoita huomionarvoiset asiat, kuten ontumiset tai pudonneet kengät tarinan lopussa.
|
|
|
Post by Wilma on Mar 27, 2016 9:00:35 GMT
Aamutalli 27.3.2016
Mä avasin tallin oven ja astelin sisään autioon talliin. Mä olin saanut Helenalta tallivuoron sunnuntain aamulle, ja Helenakin oli vaikuttanut ihan kiitolliselta mun tarjouksestani. Oli kai kiva joskus nukkua pitkäänkin.
Mua ei kuitenkaan nukuttanut, joten mä suuntasin oitis rehuhuoneeseen. Nappasin ruokakippoja ja rupesin mittaamaan ruokia hevosille. Asetin päätallin asukkien ruoat yhteen riviin ja kaikkien muiden ruoat toiseen riviin. Vein ruoat hevosille ja kiipesin ylös tallivintille roudaamaan heiniä. Lastasin heinäkuormani kottareihin ja kiikutin ne tarhoihin, jonne seuraavaksi aloin viemään hevosia.
Vein ensin Reiman tarhaansa ja sitten pikkutallin väen. Sitten jatkoin päätallin poppooseen. "Hei pikkupoju, kuis hurisee?" hymyilin pienelle rautiaalle varsalle, kun saavuin Missin ja Irkun karsinalle. Tomera varsa hypisteli hiuksiani ja kasvojani samalla kun kiinnitin sen äidin narun varteen. Lähdin taluttamaan tammaa ulos, ja Irkku seurasi hienosti perässä. Se oli oikea herrasmies ja sydäntenmurskaaja, mutta samalla myös toivoton Hosuli ja häsähösö. Eli juuri täydellinen yhdistelmä.
Irkku oli jo nyt näköjään päättänyt ettei tarvitsisi äitiään enää kauaa, se unohtui aina välillä matkan varrelle tutkimaan jotakin mielenkiintoista. Sen äiti tosin aina hirnahti pojalleen kutsuvasti, jolloin Irkku karautti laukassa takaisin emänsä rinnalle. Saavuttuani tarhalle avasin portin ja talutin Missin sisään. Katsoin että Irkku pääsi turvallisesti portista läpi ja otin Missiltä sitten riimun pois. Irkku asettui heti ruokatauolle, ja minä vein vielä loput hevoset ulos.
Kävin vielä varmistamassa pihaton väeltä, että kaikki oli okei. Olin tunnustellut kaikkien hevosten jalat ennen tarhaan vientiä, joten pihaton ryhmärämä kaipasi vielä saman käsittelyn. "Heissan heposet!" huikkasin kun kömmin aidan pienojen läpi hevosten luokse. Remu änkesi heti luokseni luultavasti herkut mielessään, joten tarkastin sen koivet ensin. Sitten siirryin Lettuun, ja viimeiseksi vielä Mosseen, jonka kenkä oli hiukan löystynyt.
Menin toimistoon ja kirjoitin Helenalle lapun: Kaikki kunnossa, Mossen oikean takasen kenkä tosin löystynyt, ei varmaan pysy kauaa! Terkuin Wilma Sitten raahauduin taukohuoneeseen keittämään kaakaota ja lysähdin sohvalle juuri saapuneen Milenan viereen. Elämä hymyili, ja niin hymyilin minäkin.
|
|
|
Post by nelli on Mar 27, 2016 18:08:14 GMT
ILTATALLI27.3.2016 Tänään oli Helenan vapaapäivä ja hän oli pyytänyt minut tekemään iltatallin. Iloisena hypin rehuvarastoon ja aloin mittailemaan ruokia. Katsoin todella pitkästä listasta mitä kullekkin tuli. Missille kauroja, vitamiinejä sekä melassia ja Latinalle kauroja ja melassia. Sekoitin jokaiselle kauraturvalle omat annokset ämpäreihin ja siivosin sitten jälkeni. Jätin ämpärit odottamaan rehuvarastoon ja lähdin hakemaan heiniä. Lastasin kottikärryt täyteen heinää ja jaoin sen karsinoihin. Pihatonkin asukit saivat omansa. Kävin vielä viemässä ämpärit ja vein ne oikeisiin karsinoihin.
Sitten oli hevosten sisään tuonti vuorossa. Nappasin riimunnarun mukaan ja lähdin hakemaan Ladia sisään. Pikkutallin porukka pääsi ensin ruokiensa kimppuun. Selvisin vain mustilla varpailla, jotka sain Ladilta. Onneksi ei mitään pahempaa. Sitten oli päätallin poppoo. Latina töni minua ja yritti haastaa minut leikkimään. Työnsin Latinan pään pois, koska tamma alkoi käyttäytymään varsamaisesti ja meinasi näykkäistä. Pian kaikki muut paitsi Irkku ja Missi oli sisällä. Lähdin hakemaan niitä. Missi antoi ottaa kiinni kiltisti ja Irkku hyppi perässä, kun lähdin taluttamaan Missiä. Irkku puski minua. Nauroin hellyttävällä varsalle. Pian nekin olivat karsinassaan. Tallissa kuului tyytyväinen rouskutus.
Nappasin katuharjan ja aloin lakaista tallikäytävää. Lakaisin heinänkorret ulos. Kävin hakemassa tyhjät ämpärit pois ja samalla tarkistin hevoset. Kirjoitin Helenalle pienen lapun, jossa kerroin että kaikki hevoset olivat ihan ok, tosin se Mossen kenkä oli kyllä irronnut kokonaan, mutta muuten.
|
|
|
Post by Wilma on Apr 8, 2016 16:44:03 GMT
Aamutalli 3.4.2016 Edelliseltä sunnuntailta, sry että myöhässä! Kirjoitusinspis ei napannut, pahoittelut siitäkin! Hepoilla kaikki ok, ei mitään kummempia probleemeja! Ruokin hevoset, vein ne ulos ja putsasin Reiman sekä pihatallin poppoon karsinat. Ps, Helena, heiniä sais tilata lisää, noilla ei enää kovin montaa viikkoa vedellä! Irkku ihmettelee kevään ensimmäistä sitruunaperhosta... Uusien hmm, erikoisten vesivärien testailua!
|
|
|
Post by Wilma on Apr 10, 2016 7:34:27 GMT
Aamutalli 10.4.2016 Mä hiippailin tallipihan yli kohti taukotupaa, jonne kävin heittämässä laukkuni. Oli sunnuntaiaamu, mun tallivuoroni, joten en jäänyt keittelemään kevään viimeisiä kaakaokupillisia vaan suuntasin hakemaan aamuheiniä hepoille. Lastasin kärryt tutuin ottein täyteen heinää ja lähdin viemään niitä ensin pihattoon. ”No hei Remu!” tervehdin suomenhevosta, joka hörisi suureen ääneen astuttuani pihattoon sisään. Varovasti se asteli pari askelta lähemmäs ja nuuhkaisi heinäkuormaa. Ori seisoi vierelläni odottaen kun heivasin pihaton jengin heinät maahan ja kävi sitten ruokailemaan, kun olin valmis. Taputin karvaista kylkeä ja jatkoin sitten matkaani Reiman luokse. Kun Reima oli saanut heinänsä hain kärryihin täydennystä ja vein heinää päätallin poppoolle ja vielä lopuksi pihatalliin. Vein kärryt paikoilleen ja suuntasin sitten rehuvarastoon, jossa sain seuraa metsästysreissulta palanneelta Mimosalta. Oranssiraidallinen kisu kehräsi kovaa ja pudotti sitten jalkoihini pullean hiiren. ”Hyihyi Mimosa, vie tuo hiiri muualle!” mä parkaisin ja hiukan loukkaantuneen näköisenä Mimosa rupesi mutustamaan saalistaan. Mä sen sijaan mittasin hevosille ruuat ja vein ne sitten niille. Ensin Päätallin jengi, sitten Reima-poika ja lopuksi pihatallin heppakatras, jossa odoteltiinkin minua jo kuumeisesti. Rakas mörrimöykkyni oli nääs potkinut seinäänsä mukavat jäljet, ja puusäleitä lojui karsinan kuivikkeilla. ”Voi herranjumala sun kanssasi! Pientä kärsivällisyyttä, neiti hyvä!” huokaisin ja kaadoin rehut ruokakuppiin, jonne harmaan ponin pää sujahti salamana. Pienet korvat kääntyivät eteenpäin ja kaurat katosivat näkyvistä valonnopeutta. Kyllähän mä tiesin, että tie ponin sydämeen kulki vatsan kautta. Kaikki oli sujunut aikalailla hyvin eikä hevosillakaan ollut mitään hätää, tosin (khrm) sen Ladin hakkaaman reiän päälle voisi jonkun vanerilevyn laittaa...
|
|
|
Post by Wilma on Apr 24, 2016 11:14:23 GMT
Aamutalli 17.4.2016
Tukahdutin valtavan haukotuksen ja marssin sisään talliin. Mimosa kipitti käytävällä mun ohitseni ja pyyhkäisi samalla mun jalkojani. Mun tieni meni jälleen kerran rehuvarastoon, jossa mä mittailin tutulla otteella hevosille rehuja. Väsyneenä sitä sattuu kaikenlaista, kuten kauhallinen kauraa kaatuu ihan vahingossa lattialle ja huomaat vahingossa laittaneesi Letulle yhtä paljon kauraa kuin Derrylle. (vink vink, jos sun joskus täytyy herätä aamutalliin kello kuus reikäreikä, kannattaa pitää huoli että menet ajoissa nukkumaan etkä valvo puoleenyöhön leffan ääressä. terv. allekirjoittanut)
Kun (viimein) kaikilla hevosilla oli oikea määrä oikeaa sapuskaa mä vein rehut hevosille ja hain niille heinää. Heinien haun jälkeen tarkasin nopsasti kaikki hevoset ja vein ne sitä mukaa tarhoihin kun ne oli tarkistettu. Sitten käväisin tarkistamassa vielä pihattojengin, joilla oli (niinkuin muillakin heposilla) kaikki hyvin.
Koska mä en ollut ehtinyt kotona syödä ollenkaan mitään ennen tallille lähtöä mä mutustin tällä välillä tekaisemani eväsleivät. Hiukan piristyneenä mä aloin putsata pikkutallin sekä vaunutallin karsinoita. Kun olin ne hommat hoitanut, siirryin päätalliin. Olin aikeissa aloittaa Sinin karsinasta, mutta avattuani karsinan oven huomasin karsinan olevan ihan puhdas. Samoin oli seuraava karsina. Seuraava karsina vuorostaan ei ollut aivan puhdas eikä myöskään tyhjä, siellä oli Karla, joka oli tullut tallille ja ryhtynyt putsaamaan karsinoita. Hän vihelteli iloisena ja hymyili minulle. "Moikka Wilma! Ootko ehtiny jo putsata vaunutallin ja pikkutallin?" hän kysyi. "Joo, oon mä, hei..." aloitin, mutta Karla keskeytti minut. "Hieno juttu! Mä putsaan nää nopeasti, jos meet pihattoa putsaamaan ni mä tuun kohta sun avuksi sinne", Karla hymyili. Mä en vängännyt vastaan. Olipa onni, että tuollaisia ihmisiä oli olemassa.
Aamutalli 24.4.2016
Mun oli pakko myöntää, että mä rakastin aamutalleja. Ei sillä että aamuherätykset olis ollu mun juttu, mutta musta oli vaan niin kivaa puuhata tallilla silloin, kun kukaan muu ei ollut vielä saapunut paikalle. Vaan mä ja hevoset, voisko parempaa olla?
No, tänään mä en ollut yksin saapuessani tallille. Ensin mä luulin, että rehuhuoneessa kolisteli joku murtovaras, mutta kun kurkkasin raollaan olevasta ovesta sisään, se olikin vain Kaisa-mummo. Huokaisin helpotuksesta ja astelin sisään huoneeseen. Mä olin kai saanut jo kyllikseni kaikenmaailman varkaista, ainakin vähäksi aikaa. Siis suunnilleen sadaksi vuodeksi. "Huomenta," mä sanoin. Kaisa kääntyi ja hymyili hiukan huomatessaan minut. "Huomenia! Ajattelin että saatat tarvita apujoukkoja joten aloitin jo, sinä voitkin jo ruveta viemään nuita ruokia hevosille", Kaisa-mummo sanoi. Mä tottelin ja vein ruoat ensin päätalliin, sitten pihattoon, sitten pikkutalliin ja viimeiseksi Reimalle. Kaisa-mummo jakoi sillä välin heiniä tarhoihin.
Kun hepat oli syöneet me alettiin viemään niitä tarhaan. Mä vein pikkutallin väen ja Reiman, Kaisa hoiti päätallin joukot. Kun hevoset viimein olivat ulkona keräsin ruokakipot pois ja pesin ne. Sillä välin Kaisa huiski tallin käytävää luudalla. Kun olin asetellut kaikki kipot kuivumaan oli tiedossa se kaikista raskain homma, nimittäin karsinoiden puhdistus. Sekin sujui nopeasti ja kivuttomasti, kun meitä oli kaksi. Niinpä Helena hämmästyi aika lailla kun saapui tallin pihaan, jonka suurelle kivelle olin kiivennyt nauttimaan auringon paisteesta "Joko oot valmis? Näin nopsaan?" hän ihmetteli. "No joo, sain vähän apuvoimia", sanoin ja virnistin tallipihaa ylittävälle Kaisa-mummolle, joka hymyili takaisin. Otin paremman asennon auringon lämmittämällä kivellä ja suljin silmäni. Nyt voisin ottaa loppupäivän rennosti.
|
|
|
Post by Saippua on Aug 21, 2016 7:38:26 GMT
Avasin raskaan tallioven huokaisten. Aikaiset herätykset, hrr. En tykännyt. Seuraavalla kerralla kysyisin lupaa iltatalliin, mietin. Illalla olin pirteimmilläni. Hellyin aamutalliin vain koska Kaisa-mummolla oli jotain muuta puuhaa kaupungissa tänä aamuna, Helena oli jotain sanonut kun oli lukenut lehdestä että olisi ilmaista kahvia yhdessä kahvilassa kuuden ja kymmenen välisenä aikana aamulla Kaisalle ja siitäkös Kaisa innostui, Karla oli jossain sukulaisten juhlassa jossakinpäin lappia ja tulee vasta päivän päästä, ja Helena taas oli jossain hevosluennolla pari päivää, mutta taisi siellä olla myös jotain uudeksi päivitettyä ensiapukoulutusta ihmisille ja hevosille, sekä Merja ei yleensä hoitanut aamutalleja, ei siis tänäänkään. Napsautin valot päälle. -Huomenta hepoiset. Oisko aamupala mitään? Kysyin hevosilta. Tallista kuului monta hörähdystä, varsinkin Siniltä joka katsoi minua uteliaana tietäen aamuheinien tulevan tuota pikaa. Löntystelin ilmoitustaululle. Aamuheinät, okay. Menin rehuhuoneeseen josta pääsi heinävintille. Avasin luukun ja kömmin vintille. Napsautin valot päälle lähimmästä valokatkaisijasta. Bongasin kottikärryt ja avasin ison oven vintin päädystä. Se oli niin iso että siitä olisi voinut mennä traktori. Laitoin heinää Mosselle, Remulle, Letulle ja Rellulle ja työnsin kottarit alas. Pihaton portilla huusin heppoja nimillä ja vein niille kaikille neljään kasaan heinää. Lettu kipitti ensimmäisenä pihatosta syömään. Remu oli nukkunut ulkona jalat ”lukittuina" ja pian sekin heräsi ja tuli aamupalalleen. Mosse myös tuli vähän päästä pihatosta Rellun kanssa ulos syömään. Rapsutin Lettua ja sitten kiirehdin kottikärryineni takaisin vintille. Laitoin heiniä Hodalle, Sinille ja Karrille. Enempää ei mahtunut. Menin ”ramppia” pitkin alas maan kamaralle ja vein ne talliin. Ekana vein vanhalle Hodalle joka hörisi minulle kiltisti ja alkoi syömään heiniään. Sini paiskoi kaviollaan karsinan ovea ja söi käsivarsiltani heinää kun kannoin sitä heinäkaukaloon, se oli ”vähän” innoissaan… Sitten vein Karrille, joka yhä nukkui, mutta havahtui kun vein sille heinät karsinaan. Sitten hain toisen kuormallisen heinää Latinalle ja Missille. Missin varsa ei ollut tallilla koska se oli viety eilen klinikalle perustarkastukseen, miksi eilen, no siksi kun Helena lähti illalla viemään Irkkua eläinlääkäriin että olisi aamulla seitsemän aikaan siellä kuten oli sovittu ja siitä Helena oli lähtenyt luennolle tarkastuksen jälkeen. Irkku oli kuulemma jäänyt klinikalle luennon ajaksi, joku tulisi sitten hakemaan Irkun pois Helenan valvovan silmän alla. Latina heiniä viedessä antoi kiltisti tuoda heinät mutta sen jälkeen salamana meni syömään niitä. Missi myös antoi kiltisti tuoda heinät. Sitten hain Ladille, Derrylle ja Bellalle heinää. Ladi tapansa mukaan luimisteli tullessani karsinaan, mutta se jäi siihen koska heti kun heinät pääsivät kaukaloon se ampaisi ahmimaan niitä. Seuraavana oli Derry. Derry hirnui korvat höröllä ja potki ovea. -Rauhotu nyt, kyllä sä saat! Sanoin sille ja vein sillekkin heinät. Sitten vein Bellalle. Bella vain seisoi kiltisti kun vein heinät, ja rauhallisesti meni syömään niitä. -Sä ootkin vähän erilaisenpi kuin nää muut, onneks! Nauroin Bellalle ja lähdin hakemaan vielä heinäkuormallista Reimalle. Reima odotti korvat höröllä mutta kärsivällisesti heiniään. Taputin sitä kun se alkoi syödä ja lähdin takaisin päätalliin, ilmoitustaululle. Tepastelin käytävää pitkin ja tutkin päiväjärjestys-lappua. Siinä luki ”7.30: päiväruoka” heti ”7.00: aamuheinät” tekstin alla. Vilkaisin puhelimeni kelloa. 7.28. Okei, eli seuraavaksi päiväruoka. Kävin vielä kuitenkin viemässä kottarit paikoilleen ja suljin ison oven. Sammutin valot ja laskeuduin tikkaita pitkin rehuhuoneeseen. Aloitin päätallin porukoista. Hodalle litra litistettyä kauraa ja kivennäistä. Mittasin kaurat ja lisäsin kivennäisen, ja vein sen Hodalle. Vanhus ei ollut vielä syönyt kaikkia heiniään, ja heti aamuruoan tullessa se vaihtoi kaurakupille. Sitten kävin katsomassa Sinin karsinaan sen ruokakuppia. Sen pystyi irrottamaan. Irrotin sen ja kävin samalla irrottamassa Latinan, Karrin ja Missinkin ruokakupit. Ne kaikki olivat eri värisiä ja painoin mieleeni minkä värinen oli kenenkin kuppi. Sitten laitoin Sinille samat kuin Hodalle, Karrille myös aivan samat, Latinalle taas kerran aivan samat ja Missille. Vein ruokakupit kaikille. Sini oli jo saanut syötyä ja ampaisi heti ruokakuppinsa kimppuun. Karri reippaasti askelsi omalle ruokakupilleen syömään ja Latinalla oli vielä heinät kesken, ja se söi ne loppuun ensin. Sitten pikkutallin porukat. Kipaisin hakemassa kaikkien ruokakupit ja aloin mittailemaan. Ladille puolilitraa kauraa ja kivennäistä, Derrylle litra kauraa ja kivennäistä ja Bellalle omansa. Vein ruoat kaikille. Ladi vähän näykkäisi tullessani mutta pian se unohti kaiken temppuilun kun huomasi ruokakupin kädessäni. Derry sensijaan ampaisi heti ruokakupilleen odottamaan jo silloin kun olin vasta matkalla karsinannurkalle jossa oli teline kupille. Sitten vein Bellalle omat ruokansa. Se katseli kun vein ruokakupin, sitten se vilkaisi ruokakuppia ja meni syömään. Sitten kipaisin vaunutalliksi kutsuttuun rakennukseen. Pöllin Reiman ruokakupin ja menin rehuhuoneeseen laittamaan Reiman ruoat sen ruokakuppiin. Sitten kipaisin viemään sen sille. Reima oli salamana syömässä, muttei se töninyt. Menin ilmoitustaululle katsomaan mitä pitää tehdä seuraavaksi. Tarhaus klo 7.45. Katsahdin kelloa. Se oli vasta 7.41. Sitten menin kurkkaamaan Hodaa. Se oli saanut syötyä kaiken. Aloittaisin tarhoihin viemisen ja tarkistamisen heti, koska kaikki saisivat sillä aikaa syötyä kun tarkistaisin kaikki. Tarkistin Hodan ja se oli ok. Sujautin riimun sen päähän, kävin kurkkaamassa tarhausjärjestyksen ja vein Hodan tarhaansa. Se oli kakkostarhassa. Sitten tarkistin Sinin ja vein sen samaan tarhaan kuin Hodan. Sinikin oli ok. Sitten tarkistin Karrin, silläkin oli kaikki okei. Paitsi että takajalan kenkä oli löystynyt. Vein Karrin ykköstarhaan. Sitten vuorossa oli Latina. Latina oli myöskin ihan okei. Vein sen Sinin ja Hodan seuraksi. Sitten oli Missi. Missi antoi minun tutkia sen jalat ja kaikki paikat missä voisi olla esim. haavoja. Missikin oli ihan okei, ja vein sen Hodan, Sinin ja Latinan seuraksi. Sitten lähdin noutamaan pikkutallilaisia. Ladi tapansa mukaan kokoajan pelleili ja yritti näykkäistä ja se luimisteli ja välillä pysähtyi. Vein sen tarha ykköseen Karrin seuraksi. Ladi ravasi heti irti päästyään kauas minusta ja meni mököttämään aidan viereen. Sitten menin takaisin pikkutalliin ja hain Derryn. Derry oli tosi energisellä päällä ja heti lähti rynnimään. Sain sen jotenkuten rauhoitettua. Derry pääsi Karrin ja Ladin seuraksi ja Derry juoksikin hulluna tarhassa pukkilaukkaa onnellisena. Varmaan tylsää olla pienessä karsinassa koko yö. Sitten kipaisin Bellaa hakemaan. Bella kulki kiltisti vierelläni ja vein sen tarha kolmoseen. Sen jälkeen suunnistin vaunutallille päin. Tarkistin Reiman, kaikki ok. Etujalan kenkä vähän löystynyt, mutta todella vähän. Lähdin taluttamaan Reimaa metsätarhalle. Se kulki kiltisti vierelläni, ja päästin sen tarhaan. Huokaisin helpottuneena. Enää oli karsinoiden puhdistus ja käytävien lakaisu. Kävelin hakemaan kottarit ja talikon ja aloitin hommat. Kaikkien karsinat tulivat puhtaiksi, niin päätallista ja pikkutallista kuin myös vaunutallin yksinäisen asukkaan karsinastakin. Sitten kipaisin viemässä kukkurallisen pahanhajuista painajaista lantalaan ja palasin pihatolle ja siivosin senkin. Hevoset pihatossa katselivat minua uteliaina ilman isompaa sekoilua. Sitten vielä lakaisin tallikäytävät ja kaikeksi onneksi aamutalli oli valmis. Laitoin talikon, kottarit ja luudan paikoilleen ja laitoin ilmoitustaululle lapun Karrin löystyneestä kengästä. Hyppäsin sitten punaisen (ja ikivanhan) nopsani selkään ja pyöräilin kotiin.
|
|