Post by Helena on Jan 12, 2016 20:24:57 GMT
Uusi tulokas
Tytööööt~!” Helenan riemukas huuto raikui tallin käytävällä.
”Missä kaikki on?” nainen jupisi ja kurkisti satulahuoneeseen. Ei ketään. Myös taukohuone ammotti tyhjyyttään. ”Kerrankin kun olis jotain jännää tapahtumassa,” Helena huokaisi tarkoituksellisen kovaan ääneen keskellä tallin käytävää.
Rehuhuoneen ovi avautui varovasti, ja oven takaa kurkkasi Evie ja Mikael. ”Olitteko te mua piilossa!” Helena kurtisti kulmiaan ja heitti piilotteleville hoitajille ärtyisen katseen. ”Nokun yleensä sulla on joku hirvee homma tiedossa, kun huutelet tolla äänensävyllä,” Evie kikatti.
Helena pyöräytti silmiään, ”no, kuitenkin, tulkaas tallinpihalle. Mulla ja Kaisa-mummolla on jotain näytettävää teille.” Evie ja Mikael vaihtoivat katseen ja seurasivat Helenaa uteliaina tallin pihalle. Pihalla seisoi Ratapihan vanha, mutta edelleen toimintakunnossa oleva traileri, jota vasten Kaisa-mummo nojasi. Asetelma oli epäilyttävä.
”Oottakaa tässä,” Helena sanoi ja käveli pikkutallin ovelle. ”Huhuu!” LaaLaa, Milena ja Wilma vilkaisivat tulijaa karsinoistaan. Helena seisoi ovella kädet puuskassa, ”no täällähän te kaikki ootte. Pikkutallin mafia.”
Tytöt vilkuilivat toisiaan epävarmoina siitä, mitä Helena halusi. ”No, alkakaa tulla! Ulkona on jotain jännää,” Helena sanoi salamyhkäisesti. Tämä sai tytöt liikkeelle. Kukin sulki karsinansa oven ja seurasi Helenaa pihalle.
Kun kaikki olivat paikalla tallinpihalla, Kaisa-mummo ja Helena kävelivät trailerin luokse ja rupesivat avaamaan takasiltaa. Hoitajapoppoo näytti hämmentyneeltä. ”Öö, lastataanko me joku hevonen?” Wilma kysyi. ”Olisikin niin,” Kaisa-mummo hymähti ja Helena nauroi ääneen, ”ei ei ei, tää on parempaa!”
Silta pamahti maahan ja trailerissa näkyi ruskean hevosen takapuoli. Talliporukka kerääntyi tuijottamaan uutta tulokasta.
”Mikä toi on!”
”Muuttaaks toi tänne?!”
”Ostitko sä hevosen!”
Kaisa-mummo kävi laittamassa hevoselle riimun ja talutti sen ulos Helenan avatessa takapuomin, ”kyllä vaan! Tästä tulee meidän uusin tuntipolle!”
Ruunikko, pörröinen hevonen violetissa loimessa asteli tallin pihalle rauhallisesti, mutta innokkaan näköisenä. ”Onks toi issikka?” Mikael kysyi ja Helena hymyili maireasti. ”On, ja ihan puhdasrotuinen!”
”Mikä sen nimi on?” Evie uteli.
”Reynar oikeelta nimeltään, mutta aattelin et siitä tulee Reima,” Helena näytti mietteliäältä ja Kaisa-mummo tuhahti. Hän lähti taluttamaan Reimaa kohti uutta vaunutallia talliporukan seuratessa parin kannoilla.
”Makeeta!”
”Milloin se tulee tunneille?”
”Otetaanko sille hoitajaa?”
Helena naurahti, ”heti kun se on kotiutunu, odotellaan nyt pari päivää!”
Reima asteli uuteen kotiinsa tyynen varmasti, korvat hörössä. Se asuttaisi vaunutallin sisäpuolen päätykarsinan. Porukka kerääntyi katsomaan, kun Kaisa-mummo riisui LaaLaan ja Milenan avustuksella Reiman kuljetusvarusteista ja talutti sen karsinaan. Se jäi haistelemaan karsinan jokaista nurkkaa.
”Niin, Reima on sitten ori, että olkaa tarkkoja sen kanssa,” Helena sanoi hetken päästä ja lähti kävelemään tallin suuntaan.
”Mitä?” Kaisa-mummon huuto kaikui tallissa, ”miksi minä en tiennyt tuota?!”
Tytööööt~!” Helenan riemukas huuto raikui tallin käytävällä.
”Missä kaikki on?” nainen jupisi ja kurkisti satulahuoneeseen. Ei ketään. Myös taukohuone ammotti tyhjyyttään. ”Kerrankin kun olis jotain jännää tapahtumassa,” Helena huokaisi tarkoituksellisen kovaan ääneen keskellä tallin käytävää.
Rehuhuoneen ovi avautui varovasti, ja oven takaa kurkkasi Evie ja Mikael. ”Olitteko te mua piilossa!” Helena kurtisti kulmiaan ja heitti piilotteleville hoitajille ärtyisen katseen. ”Nokun yleensä sulla on joku hirvee homma tiedossa, kun huutelet tolla äänensävyllä,” Evie kikatti.
Helena pyöräytti silmiään, ”no, kuitenkin, tulkaas tallinpihalle. Mulla ja Kaisa-mummolla on jotain näytettävää teille.” Evie ja Mikael vaihtoivat katseen ja seurasivat Helenaa uteliaina tallin pihalle. Pihalla seisoi Ratapihan vanha, mutta edelleen toimintakunnossa oleva traileri, jota vasten Kaisa-mummo nojasi. Asetelma oli epäilyttävä.
”Oottakaa tässä,” Helena sanoi ja käveli pikkutallin ovelle. ”Huhuu!” LaaLaa, Milena ja Wilma vilkaisivat tulijaa karsinoistaan. Helena seisoi ovella kädet puuskassa, ”no täällähän te kaikki ootte. Pikkutallin mafia.”
Tytöt vilkuilivat toisiaan epävarmoina siitä, mitä Helena halusi. ”No, alkakaa tulla! Ulkona on jotain jännää,” Helena sanoi salamyhkäisesti. Tämä sai tytöt liikkeelle. Kukin sulki karsinansa oven ja seurasi Helenaa pihalle.
Kun kaikki olivat paikalla tallinpihalla, Kaisa-mummo ja Helena kävelivät trailerin luokse ja rupesivat avaamaan takasiltaa. Hoitajapoppoo näytti hämmentyneeltä. ”Öö, lastataanko me joku hevonen?” Wilma kysyi. ”Olisikin niin,” Kaisa-mummo hymähti ja Helena nauroi ääneen, ”ei ei ei, tää on parempaa!”
Silta pamahti maahan ja trailerissa näkyi ruskean hevosen takapuoli. Talliporukka kerääntyi tuijottamaan uutta tulokasta.
”Mikä toi on!”
”Muuttaaks toi tänne?!”
”Ostitko sä hevosen!”
Kaisa-mummo kävi laittamassa hevoselle riimun ja talutti sen ulos Helenan avatessa takapuomin, ”kyllä vaan! Tästä tulee meidän uusin tuntipolle!”
Ruunikko, pörröinen hevonen violetissa loimessa asteli tallin pihalle rauhallisesti, mutta innokkaan näköisenä. ”Onks toi issikka?” Mikael kysyi ja Helena hymyili maireasti. ”On, ja ihan puhdasrotuinen!”
”Mikä sen nimi on?” Evie uteli.
”Reynar oikeelta nimeltään, mutta aattelin et siitä tulee Reima,” Helena näytti mietteliäältä ja Kaisa-mummo tuhahti. Hän lähti taluttamaan Reimaa kohti uutta vaunutallia talliporukan seuratessa parin kannoilla.
”Makeeta!”
”Milloin se tulee tunneille?”
”Otetaanko sille hoitajaa?”
Helena naurahti, ”heti kun se on kotiutunu, odotellaan nyt pari päivää!”
Reima asteli uuteen kotiinsa tyynen varmasti, korvat hörössä. Se asuttaisi vaunutallin sisäpuolen päätykarsinan. Porukka kerääntyi katsomaan, kun Kaisa-mummo riisui LaaLaan ja Milenan avustuksella Reiman kuljetusvarusteista ja talutti sen karsinaan. Se jäi haistelemaan karsinan jokaista nurkkaa.
”Niin, Reima on sitten ori, että olkaa tarkkoja sen kanssa,” Helena sanoi hetken päästä ja lähti kävelemään tallin suuntaan.
”Mitä?” Kaisa-mummon huuto kaikui tallissa, ”miksi minä en tiennyt tuota?!”
