|
|
Post by Wilma on Oct 10, 2015 15:41:58 GMT
Humputtelutunti Tervetuloa humputtelutunnille 19.10! Tunnilla tarkoitus on pitää hauskaa porukassa, luvassa mm. erilaisia pelejä ja leikkejä.  Vetäjänä toimin minä, Wilma. Maksatte kun jaksatte vastaamalla tuntitarinan kysymyksiin. Tunnille otetaan max. 5 ratsukkoa. Laittelen tuntitarinaa tulemaan jossain vaiheessa sopivasti ennen tätä päiväystä.  Osallistumiset viim. 16.10!Osallistujat (3/5)
- LaaLaa - Bella
- Karla - Hoda
- Milena - Derry
-
-
Tuntitarina
Vihellellen marssin päätalliin ja Hodan karsinalle. "Tuu kentälle siinä puolen paikkeilla", huikkasin Karlalle, joka vastasi minulle nyökkäyksellä. Sitten menin pihatalliin, jossa LaaLaakin oli jo Bellansa kimpussa. "Terppa! Mites menee?" hymyilin tytölle. "Hyvin! Bella tosin on ihan purunen, se piehtaroi sillä aikaa ku olin hakemassa sen harjoja..." LaaLaa vastasi. Pian Milenakin saapui ja alkoi hoitaa Derryä.
Kun kello oli puoli, olimme kaikki kentällä. "Voitte nousta selkään! Suosittelen tulemaan pukilta kun teillä ei ole satuloitakaan." ohjeistin ratsukoita. "Sit kun ootte valmiita, ni voitte lähteä kävelemään pitkin ohjin. Otetaan oikea kierros!"
1. Kysymys Nousitko hevosesi selkään pukilta vai suoraan maasta? Pysyikö hevonen hyvin aloillaan selkään nousun ajan?
Kun ratsukot olivat kävelleet jonkin aikaa, pyysin heitä ottamaan ohjat tuntumalle ja vaihtamaan suuntaa. "Sitten voitte niin, että täällä katsomon puoleisella pitkällä sivulla pysäytätte hevosen ja nousette sen selkään polvillenne." sanoin ratsastajille pilke silmäkulmassa. LaaLaa aloitti. Hän pysäytti Bellan keskelle pitkää sivua ja nousi varovasti polvilleen. "Hyvä Laa!" huudahdin. Seuraavaksi oli Milenan vuoro. Derry ei tahtonut pysyä paikoillaan, mutta tyttö sai hevosen pian pysymään aloillaan. Karlallakin sujui aivan yhtä hyvin kuin Milenalla ja LaaLaallakin, joten seuraavaksi käskin ratsastajia sitomaan ohjat hevosen kaulalle ja nousemaan hevosen selässä polvilleen hevosen kävellessä. Kädet piti nostaa vaakatasoon sivuille.
2. Kysymys Kuinka tämä tehtävä sujui? Oliko vaikeaa pysyä tasapainossa hevosen kävellessä?
Tämäkin tehtävä sujui hyvin. En kuitenkaan aikonut kiusata ratsastajia määräämällä heidät seisomaan polvillaan ravissa, vaan kannoin kentälle kolme tötteröä. "Nyt leikitäänkin talli palaa- leikkiä. Tötterön luona on pesä. Kun huudan 'talli palaa', teidän on vaihdettava pesää mahdollisimman nopeasti. Säännöt selvät? Okei, menkää siis pesille!" sanoin ja laitoin pelin käyntiin. Siirryin syrjemmälle ja katselin ratsukoiden kiitoa. Hevosetkin innostuivat pelistä kovasti. "Hyvä! Seuraavaksi peliksi voitaisiin ottaa peiliä. Milena voisi mennä portin puoleiseen päätyyn jämiksi", kehotin ja asetin kaksi tötteröä rajaamaan lähtöviivaa noin kentän puoleen väliin. Ratsukot lähtivät matkaan. Ensimmäisenä jämin saavutti Karla. Hoda kuunteli tytön pienimpiäkin apuja ja pysähtyi heti tytön käskystä. "Hyvä Karla!" huudahdin kentän laidalta.
3. Kysymys Reagoiko hevonen apuihisi nopeasti? Onnistuitko pysäyttää hevosen ennen jämin kääntymistä?
Leikin jälkeen ratsukot kokoontuivat luokseni. "No niin! Mitäs haluisitte tehdä seuraavaksi?" kysyin ratsastajilta, ja LaaLaalla olikin heti idea valmiina: " Leikitään varjohippaa! Siinä jämi yrittää saada muita kiinni osumalla näiden varjoihin. Se on aika vaikeaa, mutta tosi hauskaa!" Peli lähti käyntiin. Leikki jatkui aina illan hämärtymiseen asti, jolloin oli mahdotonta erottaa varjoja.
"Selvä, kiitos kaikille osallistumisesta! Voitte tehdä itsenäiset loppuverryttelyt, olitte mahtavia!" kiitin ratsastajia ja kiipesin kentän aidalle tarkkailemaan ratsukoita, "Karla, muista kantaa kätesi! Ja LaaLaa, älä laske katsetta alas! Taivuta Derryä kaarteissa vähän paremmin, Milena!"
4. Kysymys Miten teit loppuverryttelyt?
Ratsukot kävelivät vielä loppukäynnit ja lähtivät sitten talliin. Suljin portin ja menin itsekin pihatalliin Ladin luokse.
|
|
|
|
Post by Laura on Oct 10, 2015 17:08:02 GMT
Bellan kanssa tulossa! |
|
|
|
Post by Wilma on Oct 10, 2015 17:34:05 GMT
Mukana!  |
|
|
|
Post by Helena on Oct 15, 2015 22:13:53 GMT
Karla voisi osallistua myös, ja ratsuksi tyttö valitsee tällä kertaa Hodan!
|
|
|
|
Post by Wilma on Oct 16, 2015 6:06:03 GMT
Mukana! |
|
|
|
Post by Milena on Oct 16, 2015 19:09:01 GMT
Osallistun Derryn kanssa! |
|
|
|
Post by Wilma on Oct 17, 2015 15:39:22 GMT
Mukana! |
|
|
|
Post by Milena on Oct 18, 2015 5:01:55 GMT
1. Nousin pukilta Derryn selkään, koska se on aika korkea. Derry steppaili
tapansa mukaan selkään noustessa, mikä hankaloitti hommaa.
2. Tehtävä sujui hyvin lukuun ottamatta paria läheltä piti tilannetta.
Derryn selässä oli vaikea pysyä, koska se ei mennyt rauhallista käyntiä
vaan viipotti menemään niin nopeasti, kun käynnissä kerkesi.
3. Derry reagoi hyvin apuihini, kun käskin eteenpäin, mutta tänään se oli
kenkulla päällä eikä kuunnellut pysähtymisapujani. Jouduimme peruuttamaan
useaan otteeseen takaisin lähtöviivalle.
4.Loppuverryttelyssä ravailin ja taivuttelin Derryä. Kävelin hieman ja taivuttelin
samalla ja tein paljon voltteja.
|
|
|
|
Post by Wilma on Oct 19, 2015 17:38:58 GMT
1. Nousin pukilta Derryn selkään, koska se on aika korkea. Derry steppaili tapansa mukaan, mikä hankaloitti hommaa.
2. Tehtävä sujui hyvin lukuun ottamatta paria läheltä piti tilannetta.
Derryn selässä oli vaikea pysyä, koska se ei mennyt rauhallista käyntiä
vaan viipotti menemään niin nopeasti, kun käynnissä kerkesi.
3. Derry reagoi hyvin apuihini, kun käskin eteenpäin, mutta tänään se oli
kenkulla päällä eikä kuunnellut pysähtymisapujani. Jouduimme peruuttamaan
useaan otteeseen takaisin lähtöviivalle.
4.Loppuverryttelyssä ravailin ja taivuttelin Derryä. Kävelin hieman ja taivuttelin
samalla ja tein paljon voltteja.
// Hienoa, teillä taisi sujua oikein hyvin! Molemmilla taisi kaiken lisäksi olla hauskaa, hieno juttu. Vastasit kysymyksiin tarpeeksi kattavasti, hyvä hyvä! Kiitos osallistumisestasi!
|
|
|
|
Post by Helena on Oct 20, 2015 19:35:04 GMT
Karlan ja Hodan humputtelutunti! Kylläpä on kiva päästä joskus rentoutumaan hauskan tunnin parissa! Päiväni ovat olleet viime aikoina työntäyteisiä, eikä valmentautumisellekaan ole ollut oikein aikaa. Nyt pääsisin pitämään hauskaa yhen suosikkihevoseni, Hodan kanssa! Kysymys 1: Hoda on sen verran korkea herra, että nousisin luultavasti pukilta, vaikka satula olisikin selässä! Hoda on onneksi herrasmies näissä asioissa, ja se pysyi kauniisti paikallaan, alahuultaan lerputtaen, kun säädin sen ympärillä ja lopulta kampesin itseni selkään pukilta, jonka asetin sen kyljen viereen. En siltikään meinannut saada itseäni selkään, ja se näytti varmasti erittäin hauskalta kaikista niistä, jotka meitä katselivat. Kysymys 2: Onnekseni Hodalla on tasainen, hidas askel, joten polvillaan tasapainoilu ei ollut ihan niin hankalaa kuin se olisi voinut olla. Vilkaisin myötätuntoisesti Derryn selässä taiteilevaa Milenaa. Kädet sivuilla auttoivat pitämään tasapainon, mutta voin sanoa, että lihakset olivat kovalla! Kysymys 3: Olin vaivihkaa ennen peilin pelaamista liikutellut kuolaimia Hodan suussa, joten se oli hyvin kuulolla, kun aloitimme. Ruuna kuunteli apujani yllättävän nopeasti, ja pysähtyi heti, kun kiristin ohjaa. Kerkesimme pysähtyä joka kerta ennen jämin kääntymistä! Voitimmekin kisan, ja rapsutin Hodan säkää kiitokseksi. Kysymys 4: Päästin Hodan helpolla, ja annoin sen ravata melkein pitkin ohjin uraa pitkin loppuverryttelyksi. Tein muutamia isoja voltteja painoavuilla ja pienillä ohjasavuilla. Lönkyttelimme muutaman minuutin, kunnes hidastin käyntiin ja annoin Hodan kävellä vapain ohjin loppuajan. Kiitos tunnista, erittäin hauskaa vaihtelua koulunväännölle! -Karla |
|
|
|
Post by Laura on Oct 21, 2015 18:16:23 GMT
Huomasin selkeästi ilman kylmenneen kun pyöräilin tallille. Vaikkakin pyöräillessä tuli mukavan lämmin, mutta huomasin silti laittamani villasukat erittäin tarpeellisiksi. Kaarsin pyörälläni pihalla olevan kiven viereen ja laitoin pyöräni nojaamaan siihen muutaman muun pyörän joukkoon. Ihastelin ruskavärejä hetken ennen kuin astelin talliin. Otin riimunnarun mukaani ja hain Bellan tarhasta. Tamman talvikarva alkoi olla jo pitkä ja tuuhea. En voinut muuta kuin ajatella miten lämmin se olisi. Lähdin hakemaan harjoja ja kun saavuin talliin, huomasin, että Bella oli piehtaroinut karsinassa. Nyt saisin siis puhdistaa kaiken purun tuosta ihanasta pitkästä karvapeitteestä… jee. Samassa Wilma astui talliin tervehtimään ja ilmoittamaan monelta pitäisi olla kentällä. Harjaamisen jälkeen laitoin Bellalle suitset ja talutin sen kentälle. (Kysymys 1) Nousin ratsaille pukin avulla, sillä en olisi päässyt sinne mitenkään muuten. Bella pysyi rauhallisesti paikallaan kun kapusin selkään, mutta heti hyvän asennon saatuani se lähti liikkeelle. ”Bella, ei vielä!” komensin nauraen ja sain tamman pysähtymään. Ensimmäinen tehtävä oli nousta polvilleen hevosen selässä. En ollutkaan aiemmin tällaista kokeillut ja se sujuikin yllättävän hyvin. (Kysymys 2) Seuraavaksi meidän täytyi tehdä sama hevosen kävellessä. Onneksi Bellalla on tasaiset askeleet, eikä sen selässä tasapainottelu ole hankalaa. Keskityin katsomaan tiettyyn kiintopisteeseen tasapainoni säilyttämiseksi. Talli palaa- leikissä Bella oli energinen ja innostui siitä. Kun kuulin seuraavan leikin olevan peiliä, mietin mitenköhän se mahtaisi onnistua Bellan ollessa näin energinen. Tamma ei varmaan millään malttaisi pysähtyä ja olla paikallaan. (Kysymys 3) Tietenkin heti ensimmäisellä kerralla jouduimme kääntymään takasin päin, mutta seuraava yritys oli jo parempi. Bella kulki todella reippaasti, mutta sain sen pysähtymään ajoissa. Mitä enemmän peliä pelasimme, sitä paremmin Bella alkoi reagoida antamiini apuihin. Seuraava leikki oli ehdottamani varjohippa. Olin innoissani kun oli viimein mahdollisuus pelata sitä. Jossain vaiheessa syysillan hämärtyminen tuli kuitenkin vastaan ja varjot katosivat pikkuhiljaa. Aloitimme sen jälkeen loppuverryttelyt. (Kysymys 4) Annoin Bellan kulkea pitkin ohjin. Pyörittelin hartioitani ja nojasin taaksepäin siten, että pääni oli Bellan pyllyn päällä. Tunsin tamman liikkeet hyvin allani. Nousin kuitenkin pian normaali asentoon ja sitten tunti päättyikin jo. Laskeuduin kaarrossa Bellan selästä ja talutin sen talliin. Wilma tuli hetken päästä talliin Ladin luokse. Kiitin tätä tunnista ja riisuin Bellan suitset. harjasin Bellan kauttaaltaan ja putsasin sen kaviot. Pesin kuolaimet ja vein suitset niille kuuluvalle paikalle. Kun olin hyvästellyt Bellan, lähdin kotiin pimenevässä syysillassa. Kiitos vielä tunnista! |
|
|
|
Post by Wilma on Oct 21, 2015 19:32:08 GMT
Kysymys 1: Hoda on sen verran korkea herra, että nousisin luultavasti pukilta, vaikka satula olisikin selässä! Hoda on onneksi herrasmies näissä asioissa, ja se pysyi kauniisti paikallaan, alahuultaan lerputtaen, kun säädin sen ympärillä ja lopulta kampesin itseni selkään pukilta, jonka asetin sen kyljen viereen. En siltikään meinannut saada itseäni selkään, ja se näytti varmasti erittäin hauskalta kaikista niistä, jotka meitä katselivat.
Kysymys 2: Onnekseni Hodalla on tasainen, hidas askel, joten polvillaan tasapainoilu ei ollut ihan niin hankalaa kuin se olisi voinut olla. Vilkaisin myötätuntoisesti Derryn selässä taiteilevaa Milenaa. Kädet sivuilla auttoivat pitämään tasapainon, mutta voin sanoa, että lihakset olivat kovalla!
Kysymys 3: Olin vaivihkaa ennen peilin pelaamista liikutellut kuolaimia Hodan suussa, joten se oli hyvin kuulolla, kun aloitimme. Ruuna kuunteli apujani yllättävän nopeasti, ja pysähtyi heti, kun kiristin ohjaa. Kerkesimme pysähtyä joka kerta ennen jämin kääntymistä! Voitimmekin kisan, ja rapsutin Hodan säkää kiitokseksi.
Kysymys 4: Päästin Hodan helpolla, ja annoin sen ravata melkein pitkin ohjin uraa pitkin loppuverryttelyksi. Tein muutamia isoja voltteja painoavuilla ja pienillä ohjasavuilla. Lönkyttelimme muutaman minuutin, kunnes hidastin käyntiin ja annoin Hodan kävellä vapain ohjin loppuajan.
//Teilläkin sujui oikein mukavasti! Selkään nousu ei aina ole helppoa, myötätuntoni siitä! (köhköh varsinkin se ei ole kovin helppoa kun olen tälläinen lyhykäinen...) Tasapainoittelu olikin teille suhteellisen helppo juttu. Peilissä pääsittekin loistamaan, olitte mahtavia molemmat! Teit oikein liikutellessasi kuolainta Hodan suussa, pysyy hepo kuulolla ja tietoisena, että selässä istuu joku. Loppuverkat sujuivat leppoisasti, hyvä hyvä!
Kiitos osallistumisestasi!
|
|
|
|
Post by Wilma on Oct 21, 2015 19:41:35 GMT
Huomasin selkeästi ilman kylmenneen kun pyöräilin tallille. Vaikkakin pyöräillessä tuli mukavan lämmin, mutta huomasin silti laittamani villasukat erittäin tarpeellisiksi. Kaarsin pyörälläni pihalla olevan kiven viereen ja laitoin pyöräni nojaamaan siihen muutaman muun pyörän joukkoon. Ihastelin ruskavärejä hetken ennen kuin astelin talliin. Otin riimunnarun mukaani ja hain Bellan tarhasta. Tamman talvikarva alkoi olla jo pitkä ja tuuhea. En voinut muuta kuin ajatella miten lämmin se olisi.
Lähdin hakemaan harjoja ja kun saavuin talliin, huomasin, että Bella oli piehtaroinut karsinassa. Nyt saisin siis puhdistaa kaiken purun tuosta ihanasta pitkästä karvapeitteestä… jee. Samassa Wilma astui talliin tervehtimään ja ilmoittamaan monelta pitäisi olla kentällä. Harjaamisen jälkeen laitoin Bellalle suitset ja talutin sen kentälle.
(Kysymys 1) Nousin ratsaille pukin avulla, sillä en olisi päässyt sinne mitenkään muuten. Bella pysyi rauhallisesti paikallaan kun kapusin selkään, mutta heti hyvän asennon saatuani se lähti liikkeelle.
”Bella, ei vielä!” komensin nauraen ja sain tamman pysähtymään.
Ensimmäinen tehtävä oli nousta polvilleen hevosen selässä. En ollutkaan aiemmin tällaista kokeillut ja se sujuikin yllättävän hyvin.
(Kysymys 2) Seuraavaksi meidän täytyi tehdä sama hevosen kävellessä. Onneksi Bellalla on tasaiset askeleet, eikä sen selässä tasapainottelu ole hankalaa. Keskityin katsomaan tiettyyn kiintopisteeseen tasapainoni säilyttämiseksi.
Talli palaa- leikissä Bella oli energinen ja innostui siitä. Kun kuulin seuraavan leikin olevan peiliä, mietin mitenköhän se mahtaisi onnistua Bellan ollessa näin energinen. Tamma ei varmaan millään malttaisi pysähtyä ja olla paikallaan.
(Kysymys 3) Tietenkin heti ensimmäisellä kerralla jouduimme kääntymään takasin päin, mutta seuraava yritys oli jo parempi. Bella kulki todella reippaasti, mutta sain sen pysähtymään ajoissa. Mitä enemmän peliä pelasimme, sitä paremmin Bella alkoi reagoida antamiini apuihin.
Seuraava leikki oli ehdottamani varjohippa. Olin innoissani kun oli viimein mahdollisuus pelata sitä. Jossain vaiheessa syysillan hämärtyminen tuli kuitenkin vastaan ja varjot katosivat pikkuhiljaa. Aloitimme sen jälkeen loppuverryttelyt.
(Kysymys 4) Annoin Bellan kulkea pitkin ohjin. Pyörittelin hartioitani ja nojasin taaksepäin siten, että pääni oli Bellan pyllyn päällä. Tunsin tamman liikkeet hyvin allani. Nousin kuitenkin pian normaali asentoon ja sitten tunti päättyikin jo. Laskeuduin kaarrossa Bellan selästä ja talutin sen talliin.
Wilma tuli hetken päästä talliin Ladin luokse. Kiitin tätä tunnista ja riisuin Bellan suitset. harjasin Bellan kauttaaltaan ja putsasin sen kaviot. Pesin kuolaimet ja vein suitset niille kuuluvalle paikalle. Kun olin hyvästellyt Bellan, lähdin kotiin pimenevässä syysillassa. // Oi, ihana tarina! Bella oliki oikein innokkaalla tuulella, kiva juttu! Tasapainottelussa onkin hyvä ottaa jokin kiintopiste, tällöin se on paljon helpompaa. Peilissäkin teillä sujui mainiosti, ja parani vielä koko ajan! Rennot loppuverkat on parhautta, varsinkin jos on jättänyt satulan telineeseen... Ihana tarina, tätä oli oikein ilo lukea!
Kiitos osallistumisestasi!
|
|
Vetäjänä toimin minä, Wilma. Maksatte kun jaksatte vastaamalla tuntitarinan kysymyksiin. Tunnille otetaan max. 5 ratsukkoa. Laittelen tuntitarinaa tulemaan jossain vaiheessa sopivasti ennen tätä päiväystä. 
Osallistumiset viim. 16.10!
