Remun hoitopäiväkirja

[Helena]

Rohvessori

Hoitopäiväkirja

[Helena]

Siirretty vanhasta hoitokirjasta (17.2.2015)

Makasin hiljaa sängyssäni ja juttelin kaverini Veeran kanssa WhatsApissa. Pian muistin, että oli ensimmäinen päivä Ratapihassa! Sanoin moikat Veeralle ja suljin puhelimestani näppäimet. Jätin sen sängylleni ja menin kaapilleni. Otin sieltä Eurohunterin mustat housut jossa oli erisävyisiä sinisiä kapeita raitoja, vaaleansinisen hupparin, mustan topin ja pinkki-mustat ratsastussukat. Vaihdoin farkut, topin ja nilkkasukat näihin ja lähdin kohti eteistä.

Otin eteisen kaapista ratsastussaappaani- ja takkini. Käväisin hakemassa puhelimeni huoneestani. Kävin sanomassa heipat Kikalle ja menin takaisin eteiseen. Vilkaisin kelloa puhelimestani. Se oli 15:12. Puoli neljältä sovin tulevani. Minulla ei oikeastaan ollut mitään menoja tänään, eli ei olisi ainakaan kiire pois.
Laitoin takin ja saappaat päälleni ja lähdin ovelle. Otin naulasta avaimeni ja suljin oven. Kävelin autolleni ja avasin oven.

Istahdin penkille ja suljin oven. Laitoin Ratapihan osoitteen muistiin kännykkääni jo aamulla. Avasin muistioni ja laitoin isäni vanhaan navigaattoriinosoitteen.
Laitoin turvavyön kiinni ja auton käyntiin. Sitten kaarsin pois valkoisen paritaloni pihasta.

Matkassa meni n. 10 minuuttia. Talli ei ollut kovin kaukana. Laitoin autoni parkkiin tallin pihaan missä oli parkkipaikka. Suljin autoni ja avasin oven. Astuin ulos autosta ja lukitsin ovet. Menin tallin kentänpuoleiseen päätyyn ja siitä pesupaikan jälkeen tallikäytävälle. Koputin toimiston oveen ja menin sisään.
- Moi, sanoin.
Helena nosti katseensa papereistaan ja katsoi minua hymyillen.
- Moi! Oot varmaan Minttu. Istu vaan.
- Joo, oon. Tulin käymään ja kattoon Remua.
- OK! Mä voin näyttää sulle paikkoja. Lähetää vaa.
- Juu, vastasin.

Kävimme Helenan kanssa kaikki tallin paikat, kentän ja muut paikat läpi.
- Remu on ulkona, sä voit vaikka hakea sen ja harjata sen.
- Okei.
Käväisin hakemassa riimunnarun Remulle ja menin tarhaan sitä hakemaan.
Remu ja pari muuta heppaa hölkkäili luokseni. Annoin Remulle leivän ja laitoin riimunnarun sille.
Höpöttelin jotain Remulle samalla kun talutin sitä talliin.

Vein Remun karsinaansa ja laitoin sen kalteriin kiinni vetosolmulla. Käväisin hakemassa Remun harjat satulahuoneesta ja menin harjaamaan sen.
Harjasin Remun perusteellisesti, en mitenkään erikoisesti. Ensin vedin kovalla harjalla ja sitten pölyharjalla. Sitten vielä piikkisualla ja putsasin kaviot. Sitten etsin hännän ja harjan selvitys aineen ja harjasin hännän ja harjankin suoriksi.

Kun olin valmis, kävin kysymässä pitääkö Remu jättää sisälle vai viedäänkö se ulos.
- Voit jättää sen sisälle, koska sillä alkaa 45 minuutin päästä tunti, Helena vastasi.
- OK.
Vein Remun harjat takaisin ja päästin sen karsinaan vapaaksi. Jäin hetkeksi sen kanssa karsinaan, mutta sitten Remun ratsastaja tuli, joten annoin hänen jatkaa siitä eteenpäin. Sanoin moikat Helenalle ja Remulle ja lähdin tallilta kotiin.



Ei mikää paras, mutta toivottavasti kelpas näi alkuu :DD

© Minttu


// Voi kuule, kyllä kelpaa Juuri tällä tavallahan sitä hevoseen tutustutaan, aluksi ihan vain puuhailemalla!

Kirjoitat mukavan yksityiskohtaisella tyylillä, ja selostat tarkasti kaiken, mitä teet. Hienoa!
Remu käyttäytyi ilmeisesti nätisti? Se onkin usein oikea herrasmies

Saat tästä tarinasta 7 pistettä, joten ensi kerralla pääset jo valotusti ratsastamaan!

-Helena

[Helena]

Siirretty vanhasta hoitokirjasta (21.2.2015)

Kävelin Ratapihan ovesta sisään. Menin suoraa toimistolle katsomaan Helenaa.
- Moi! Mitä voisin tänään tehä? kysyin.
- Moi! Kiva nähä taas. Voit ratsastaa tänään. Aloitetaanko vaikka 45 minuutin päästä? Helena vastasi.
- Okei, joo käyhän se! Meen laittamaan Remun valmiiksi, vastasin ja menin hakemaan Remun vihreän riimunnarun.

Remu olikin karsinassa. Vilkaisin puhelimestani, joka oli taskussani, paljonko kello oli. Se oli 12.15. Alapuolella näkyi päiväkin, 21.02.2015.
Suljin näppäimet ja sujautin puhelimeni takaisin taskuun. Avasin Remun karsinan oven, ja menin sisään.
Remu katsoi ensin minua, kunnes taisi muistaa minut, ja tuli luokseni.
- Moi, poika! tervehdin sitä.
Remu hörähti vastaukseksi.
Kiinnitin riimunnarun Remun riimuun ja sidoin narun kiinni vetosolmulla kalteriin.
Käväisin hakemassa Remun harjat.
Harjasin ensin vihreällä kovallaharjalla. Sitten otin sinisen pölyharjan ja sitten vielä mustalla piikkisualla läpi. Tein tämän molemmin puolin. Sitten vielä putsasin kaviot ja harjasin hännän ja harjan selviksi.

Katsoin kelloani uudestaan. Oli mennyt 20 minuuttia, sillä en pitänyt kiirettä. Kello oli siis 12.35. Vielä oli 25 minuuttia aikaa. Olin Remun seurana karsinassa, ettei sille tulisi tylsää tai muuta. Käväisin hakemassa Remulle mustat pintelit. Käärin jokaiseen jalkaan pintelin. Kello oli jo 15 minuuttia vaille, eli käväisin hakemassa varusteet. Laitoin ne satulatelineeseen käytävään.

Lämmitin kuolaimet ensin. Sitten laitoin Remun mustan yleissatulan sen selkään. Laitoin vyön kakkosreikään. Seuraavaksi suitset. Remu otti suitset ongelmitta vastaan.
Laitoin remmit kiinni ja taputin Remua kaulalle. Käväisin hakemassa oman kypäräni kaapistani, ja vaihdoin hupparin ja toppaliivin paksumpaan takkiin. Otin varalta vielä yleisraippani mukaan.

Menin takaisin Remun luo, ja samalla Helenakin tuli.
- Ootko valmis? hän kysyi.
- Joo, oon. Mennään vaan, vastasin.
Avasin riimun pois Remun kaulalta, ja otin ohjat pois kaulalta. Avasin vielä karsinan oven kokonaan auki, ja lähdin taluttamaan Remua kohti kenttää Helenan perässä.

Mittasin jalustimet ja kiristin vyötä. Nousin Remun selkään ja laitoin toisenkin jalustimen jalkaani.
- Sitten voit lähteä oikeaan kierrokseen, Helena sanoi kentän keskeltä.
Kävelimme n. 10 minuuttia.
- Ota vaan ohjat tuntumalle ja keyvttä ravia. Voit tehdä itsenäosesti voltteja, pääty-ympyröitä, suunnanvaihtoja ja muuta.
Aloin kiristää ohjia ja nostin kevyenravin-

- Hyvä, voit ottaa pienet välikäynnit. Pidennä vähän ohjaa.
Kävelimme hetken vähän pidemillä ohjilla.
- Voit alkaa tehdä tähän suuntaan kolmikaarista kiemurauraa. Kierrä nämä kolme tötteröä. Ensin parikertaa tähän suuntaan käynnissä.
Lyhensin ohjat ja aloin tehdä kiemurauraa. Tein sen noin neljä kertaa.
- Hyvä, menee hyvin. Vähän reippaammin Remu voisi kävellä. Sama toiseen suuntaan.
Vaihdoin täyskaarrolla suunnan ja tein sen noin neljä kertaa tähänkin suuntaan.
- Sitte ravissa.
Tein tehtävän ravissa noin viisi kertaa molempiin suuntiin, ja sitten laukattiin vielä parikierrosta.

- Sitte loppuravit ja käynnit. Ravaa kaksi kierrosta ja sitten käyntiin. Käyntiä kierros. Sitten kaartoon. Alkaakin heti toinen tunti. Remu jää tunnille. Tee tämä käyn hakemassa toiselle tunnille tulijat. Jos aikaa jää, voit vaikka talutella sitä uraa pitkin.
- Juu, vastasin.

Tein niinkuin Helena sanoi. Sain kaikki tehtyä ja sitten toiset tuntilaiset tulivatkin. Sanoin moikat Helenalle ja Remulle ja käväisin hakemassa vielä tavarani kaapistani.
Sitten lähdin kotiin.


Aika nopee tarina, sorry Mul on aika kiireinen ens viikko ku on kokeita, nii pitää alkaa lukee niihin... Tällasta nyt..

© Minttu

Mukava ratsastustarina! Remu kulki hyvin, joskin tavalliseen tapaansa melko jäykästi, mutta se annettakoon ruunalle anteeksi, onhan sen koulutus vielä kesken
Kuvailit hoidon yksityiskohtaisesti, mutta ratsastuksesta olisin toivonut hiukan enemmän tietoa: esim. miten Remu reagoi apuihin? Kirjoitustyylisi on kuitenkin hyvä, odotan innolla uusia tarinoita

Saat 6 hoitopistettä!

-Helena

[minttu]

Tänään oli kaunis ilma. Päätin siis pyöräillä tallille, sillä eihän matka ollut edes pitkä.
Vedin talviratsastussaappaani jalkaani ja otin avaimet naulakosta. Ovasin oven ja tarkistin että se meni lukkoon. Kaivoin laukustani aurinkolasini. Kävelin katokseeni ja aukaisin mustan Joponi lukon. Avasin taskuni ja laitoin avaimet sinne.

Hyppäsin pyöräni selkään. Lähdin pyöräilemään pyörätietä pitkin.
Aurinko paistoi ihanasti, eikä luntakaan ollut melkeimpä yhtään. Oli hyvä sää maastolenkille Remun kanssa! Mahtava idea! Pyydän jonkun toisenkin mukaani!

Pian pääsin tallinpihalle. Laitoin pyöräni isonkiven viereen ja lukitsin sen. Remu nähtävästi tunnisti minut, koska se hölkkäsi pihaton portille. Menin tervehtimään sitä.
- Moi rakas! Mitä pojalle kuuluu?
Läpyttelin hetken Remua ja rapsuttelin sitä. Sitten käivin hakemassa tallin esteisestä riimunnarun, ja menin hakemaan Remua.

Vein laukkuni kuitenkin samalla kaappiini. Käväisin siis kerhohuoneessa riimunnaru olallani. Tömistelin portaat taukohuoneesta kerhohuoneeseen. Saippua istuikin Papukaijan kanssa pöydässä istumassa.
- Moi! Lähettekö maastolenkille? Oon menossa Remunkaa, sanoin.
- Moi! On kyl ihana ilma. Mä voin ainaki tulla. Aattelinki tänää liikuttaa Letun, Saippua sanoi.
- Moi! Mäki voin tulla. Latinaki on vielä liikuttamatta, Papukaija vastasi.
- Kiva! Meen hakemaan Remun sisälle ja laitan sen kuntoon. Jos lähettässkö joskus puolentunnin päästä? Kello on kaks. Puol kolmelta siis?
- Käy! he vastasivat yhdestä suusta.
- Mäki voisin lähtä hakemaan Letun ulkoo, Saippua sanoi.
- Samat, Papukaija vastasi.
Heitin laukkuni kaappiini ja otin sieltä samalla ratsastushanskat, turvaliivini ja kypäräni. Sitten suuntasinkin pihatolle Remua hakemaan.

- Remuu! huutelin poikaa, joka hölkkäsikin luokseni ongelmitta. Talutin pojan käytävälle ja laitoin sen molemmiltapuolilta kiinni.
Käväisin hakemassa sen harjat.
Harjasin Remun perusteellisesti ja putsasin kaviotkin. Sitten lähdin hakemaan varusteita. Laitoin ensin satulan selkään. Sitten vielä suitset. Suitsien laitto meni ongelmitta.
Laitoin vielä itseni valmiiksi. Vaihdoin lapaset ratsastushanskoihin, laitoin kypärän päähäni ja turvaliivin päälleni.
- Ootteko valmiita? kysyin Saippualta ja Papukaijalta.
- Oon, Papukaija vastasi.
- Mä vielä laitan tän turvaliivin kiinni, Saippua sanoi.
- Valmis.
- Hyvä, mä meen vaikka ensin nii noustaan sit tossa selkään, sanoin.
- Juu, he vastasivat.



Jatkuu, en kerkeä kirjoittaa enempää, mutta kirjoitan pian jatkoa!


// Jes, vastailen sitten kun tarina on valmis

-Helena

[minttu]

Nousimme selkään.
- Jos mä meen eka, sit Latina ja Lettu vikana, jos käy? kysyin.
- Joop, he vastasivat.

Menimme maantietä hetken eteenpäin ja käännyimme aika kapealle metsätielle. Metsätie meni pehmeälle hiekkatielle.
- Ravataanko? kysyin.
- Joo!
- OK, sit ravi, sanoin ja maiskautin Remun hölkkään.

Hölkkäilimme alkuraveja sopivasti.
- Käyntiin.
- Jos käännytään tonne vasemmalle taas pikkutielle? Seki menee tällaselle hiekkatielle. Vois ottaa laukkaa?
- Joo käy!
- Juu!

Käännyimme. Remu totteli hienosti apuja. Menimme kapeaa tietä eteenpäin.
- Että puskailu on sitte kivaa! Papukaija huusi.
Se sai minut nauramaan ja kohta nauru tarttui muihinkin.
Pian kun naurukohtaus oli loppunut, päädyimme hiekkatielle.
- Jess! Mäkilähtö! Mennäänkö? Saippua huusi.
- Joo ! Toi meneeki hyvin takas maantielle ja sitte tulee oikeeltapäin tallille, Papukaija sanoi.
- Mennää vaa! huusimme kaikki innoissamme.

Remu nosti itse laukan. Annoin sen mennä miten se halusi.
Pääsimme kaikki mäen ylös. Hiekkatie jatkui vielä noin 700 metriä.
- Tässä ois kiva vähän laukkailla, sanoin.
- Joo laukataan. Sitte loppuravit ja käynnit, Saippua sanoi.
- Juu, Papukaija ja minä vastasimme yhdestäsuusta.

Nostin laukan. Remu kulki reippaasti. Laukka oli ihanan tasaista. Laukkasimme noin 500 metriä. Se oli ihanaa. En voinut kuin nauraa, koska se oli niin ihanaa. Kyyneleet kihosivat silmiin kun tuuli piiskasi kasvoja.
Hiljensimme raviin. Ravasimme melkein risteykseen ja siirryimme käyntiin.
- Turvallinen tien ylitys. Ei tuu autoja. Yli vaan, sanoin.

Käännyimme maantielle.
- Se oli hauskaa!! Papukaija kiljui Latinan selästä.
- Ihanaa! huusin.
Pian käännyimme tallipihaan. Helena oli meitä vastassa.
- No? Oliko hauskaa.
- Aivan mahtavaa! kiljuimme kaikki.
Helena naurahti.
- Voittekin viedä ne sitten ulos.
- Okei, vastasimme kuin yhdestäsuusta.

Riisuin Remun varusteet ja vein sen ulos.
- Heippa poika! sanoin ja päästin sen irti.
Remu tuuppi taskujani.
- Onkohan minulla muuten sinulle mitään. Katsotaas. Ahaa! Leipää. Ole hyvä!
Remu hörisi minulle. Rapsuttelin sitä hetken ja sitten vähdin tallia kohti.
Otin kamani ja lähdin kotia kohti.


//Vitsi miten hyväntuulinen tarina! Tekee mieli lähteä itsekin maastoon rallittamaan Nyt kun on vielä aivan ihanat kelit, aurinko paistaa ja on lämmintä! Paras keli heppailuun
Kuvailit kaikki maastoretken vaiheet kivasti, ja Remullakin tuntui olevan hauskaa! Välillä on hyvä päästä vähän irrottelemaan, niin pysyy pääkoppa selvänä
Plussaa siitä, että käytit muita henkilöitä tarinassasi, näitä on aina mukava lukea.

Saat tästä tarinasta 7 hoitopistettä!

-Helena

[minttu]

Tässä Maastotuntitarina -viimein!!-

Saavuin mustalla Jopollani Ratapihaan. Ketään ei ollut vielä paikalla.
Laitoin pyöräni lukkoon ja lähdin kerhohuonetta kohti. Otin kaapistani tallihupparinin, joka oli jäänyt viime kerrasta. Vedin hupparini päälle ja kaivoin kypärän, turvaliivin ja raipan esiin. Laitoin olkalaukkuni kaappiin ja sen pikkutaskuun pyöräni avaimet.

Menin alas portaat ja aukaisin ulko-oven. Aurinko paistoi mukavasti. Maastossa olisi kuitenkin mäkäräisiä, joten jätin suosiolla hupparini päälle. Suljin oven ja avasin tallin oven. Menin pesupaikan läpi satulahuoneeseen, ja jätin kypäräni, raippani ja turvaliivini penkille.

Otin Remun hoitopakista juuriharjan, pölyharjan, vanhan hiusharjani jota käytin jouhien selvittämiseen sekä kaviokoukun. Nappasin mukaani myös Remulle riimunnarun ja riimun.
Menin tallikäytävän läpi pihattoon. Lettu oli minua vastassa.
- Moi tytttö! sanoin Letulle ja taputin sitä kaulalle.
Menin Remun luokse joka tuli minua höristen vastaan.

Laitoin Remulle riimun päähän, mutta jätin riimunnarun kaulalle. Aloin harjata Remua ensin juuriharjalla samalla sille jutellen. Sitten otin pölyharjan ja putsasin kaviot. Viimeiseksi vielä selvitin hännän ja harjan. Sitten otin riimunnarun Remun kaulalta ja laitoin sen kiinni
riimuun ja lähdin talliovelle. Hätistin Lettua kauemmas ovesta ja menin siitä tallikäytävään.

Vein Remun ulos kiinni puomille Latinan viereen. Moikkasin samalla kaikkia kun lähdin hakemaan Remun ja itseni kamoja, kuullessani kun oli kymmenen minuuttia lähtöön.
Menin rauhassa satulahuoneeseen ja olin juuri avaamassa ovea kun jonku aukaisi sen toiselta puolelta. Se oli Papukaija!
- Hyi sairas mä säikähin! sanoin.
- Sama! Papukaija sanoi ja rupesimme nauramaan.
- Mut joo, haen Remun kamat. Miks sul muuten on mun kypärä?" kysyin kun näin Papukaijan kädessä kypäräni.
- Ai onks tää sun?! Sori otin väärän piti ottaa oma, Papukaija naurahti.
- Joo ei mitään, sanoin nauraen.
- Joo, ole hyvä, Papukaija sanoi ja palasi satulahuoneeseen minä perässään.
- Kiitti, sanoin.
Otin satulatelineestä Remun satulan ja suitset suitsitelineestä. Kaivoin myös suojat messiin.
Menin takaisin pihalle ja rupesin varustamaan Remua.

Kun olin saanut satulan, suitset ja suojat lähdin hakemaan tavaroitani satulahuoneesta. Laitoin kypäräni päähän ja kiinnitin leukahihnan. Seuraavaksi otin palaturvaliivini ja laitoin sen kiinni vetoketjulla ja lähdin takaisin ulos.

Jatkuu.....

//Joo sori jos tuli lyhyt alku xd ja soriiii ku en oo kerenny kiirjotella D:



//Ei mitään hätiä, tosin tykkäisin jos välillä ilmoittelet itsestäsi vaikka chatissa, niin tiedän ettet ole kadonnut

Meinaatko tällä tarinalla nyt siis sitä 28.5 maastotuntia? Tuntitarinoiden vastaukset pitäisi nääs kirjoitella ratsastustunnin topaan.

Mutta mutta, vastailen tähän tarinaan sitten kunnolla kun olet saanut sen päätökseen

-Helena

ps. sanoit Lettua tuossa tytöksi, vaikka kyseessähän on siis ruuna

[minttu]

06.10.2015 Perjantai

Heräsin aamulla herätyskelloni pirinään. Sammutin sen ja suljin silmäni vielä hetkeksi. Makasin siinä hetken, enkä jaksanut liikkua. Kun olen jo kunnolla hereillä, nousen ylös ja tallustelin haukotellen valkoiselle vaatekaapilleni. Selasin hengarissa olevia paitoja, mutta ei vain löytynyt hyvää. Hupparilla tulisi kuuma, ohuella paidalla taas kylmä. Oli ärsyttävää kun ei osannut päättää mitä pukee! Sitten muistin, että harmaa college paitani oli kuivumassa pesuhuoneessa. Valitsin joustavat farkut ja valkoiset sukat ja sitten tallustelin pesuhuoneeseeni. Avasin oven ja menin pyykkitelineen luo. Etsin paitani ja lähdin takaisin huoneeseeni. Sitten istahdin sängylleni ja vaihdoin vaatteeni.
Kun olin valmis, lähdin ulos. Otin pyöräni ja avasin lukon. Ulkona oli vähän viileää. Nousin pyöräni selkään ja poljin koululle.

Vihdoin pääsin kotiin! Tuntui kuin tunnit olisivat vain madelleet! Tervehdin Hetaa joka tuli minua iloisesti vastaan. " Moi tyttö! Haluatko lenkille? Mennäänkö ulos? " puhuin koiralle, joka heilutti hätäänsä puolelta toiselle villisti. Laitoin vaaleansinisen kånken reppuni lattialle ja lähdin huoneeseeni. Vaihdoin jalkaani mustat legginssit. Menin takaisin eteiseen ja otin Hetan valkoisen pannan ja punaisen flexin käteeni ja laitoin ne sille. Sitten otin avaimet pöydältä, laitoin mustat Nike-lenkkarini jalkaan ja aukaisin oven. Lähdimme pientä metsäpolkua eteenpäin.

Olimme taas pihalla. Lenkki oli sujunut hyvin, eikä Heta ollut karannut, vaikka saikin juosta isäni pelloilla. Olimme käyneet kotonani katsomassa mitä sinne kuuluu. Kaikki oli ihan normaalisti. Laitoin avaimen lukkoon ja käänsin lukon auki. Painoin kahvan alas ja annoin Hetan mennä ensin sisään. Riisuin Hetalta kaulapannan ja flexin ja otin lenkkarini ja takkini pois. Vilkaisin kelloa. Puoli neljä. Pian voisin mennä tallille.

Annoin Hetalle ruuan ja aloin itsekkin keittämään vettä ja paistamaan kanaa. Pian vesi jo kiehui ja lisäsin sinne riisin. Kanakin alkoi olla jo melkein valmis. Kun odottelin että riisini keittyivät(? xd), laitoin Whats App - ryhmäämme viestiä. "Onko joku tulossa tänään tallille? Lähen ehkä puolen tunnin päästä. Voisin hakee kyytiin jos tarvii. Aattelin et lähtiskö maastoon seuralaista ? "
Pian vastauksia tuli. Wilma: Oon just bussissa tulossa Voin lähtee mukaan! Milena: En pääse tänään
Kun asia oli selvä, aloin syödä. Söin itseni kylläiseksi ja menin huoneeseeni. Kaivoin ratsastushousuni, hupparini, t-paitani ja ratsastussukkani esiin. Vaihdoin vaatteet ja lähdin taas eteiseen. Laitoin tallikenkäni jalkaan ja takkini päälle ja lähdin.
Avasin autoni oven. Laitoin avaimen paikoilleen ja käynnistin auton. Turvavyö kiinni ja menoksi! Laitoin soimaan NRJ kanavan ja lähdin pihasta.

Kaarsin taas tutun tallin pihaan. Oli ihanaa nähdä taas hevoset ja keskittyä vain niihin ja jättää kaikki muut huolet. Lukitsin ovet ja lähdin kerhohuoneelle päin. Siellä näinkin Wilman. " Moi! " moikkasin Wilmaa. " Moi! Mihis päin mennää?" Wilma kysyi. " Metsässä ois kiva mennä. Ja voitas käydä vielä vähän kahlailemassa, ennen kuin järvet jäätyy, tai siis jos jäätyy tää on Suomen talvee että " Naurahdin. Tulimme hyvin toimeen Wilman kanssa vaikka meillä oli viisi vuotta ikäeroa. " Juu mulle käy mikä vaan! " Wilma vastasi. " Okei. Lähetääks sit vaikka hakee hevoset? " Sanoin. " Juuu " Wilma vastasi.

Menimme yhdessä portaat alas ja satulahuoneesta nappasimme riimunnarut ja harjapakit mukaan. Juttelimme siinä niitä näitä kun veimme pakit käytävälle, missä hoidimme hevosemme. " Käyn hakemassa Ladin pikkutallista." Wilma sanoi. " Juu mäki haen Remun." vastasin.
Menin ulos tallissa olevasta pikkuovesta pihattoon. Mosse, Lettu ja Remu olivat yhdessä katoksessa. " Moi poika! Lähettäskö Ladin ja Wilman kanssa maastoo? " Remu käveli minua vastaan kuullessaan tutun puheeni. " Hyvä poika! " kehuin Remua ja laitoin riimunnarun kiinni Remun riimuun ja talutin sen sisälle. Wilma ja Ladi ja Wilma tulivat samaan aikaan talliin.


Jatkuuuu....


//Kiva kuulla taas susta pitkästä aikaa! Ensi kerralla voisit sit ilmotella, jos et kerkeä hoitaa ajoissa.
Vastailen tarinaan kunnolla, sitten kun saat sen kirjoitettua loppuun.

-Helena

[Valtter]

Hämmennystä|ensimmäinen

Työnsin lenkkarini ratapihan eteen. Olin hämmmentynyt siitä minne piti mennä. Näin kaksi tyttöä jotka olivat tulossa tarhoilta. -Moi, aloitin.-Moi kukas sä oot mä en ookkaan nähnut sua ennen mä oon Mia ja tässä on Nelli, Miaksi esittäytynyt tyttö sanoi.-Mä oon Valtter mut tiedättekö missä Remu asuu, kysyin.-Se asuu pihatossa, Nelli sanoi ja osoitti pihatolle.-Kiitti, sanoin ja jatkoin matkaani. Pihatolla näin söpön suokki orin.-Sä oot varmaan Remu, juttelin hevoselle. Laitoin sille riimun ja talutin hoitopuomille. Otin kumisuan käteni ja suin likoja pois. Remu seisoi kiltisti paikallaan. Harjasin vielä vähän ja otin kaviot. Napsin pari kuvaa ja vein Remun pihattoon .-Moikka kamu, samoin Remulla ja lähdin.


//Noniin, pahoittelut vastauksen viivästymisestä!
Sä pääsitkin jo tutustumaan Remuun harjauksen merkeissä, hieno homma.
Tarina on hieman lyhyt, ja lukemista helpottaisi, jos pilkkoisit tekstisi muutamaan kappaleeseen, jotka erotat enterillä toisistaan. Mutta tästä on hyvä jatkaa!

Saat 3 hoitopistettä!

-Helena

[Valtter]

Kävelylenkki|toinen

Kävelin kohti ratapihaa. Tällä kertaa aikani riittäisi paremmin. Tallille oli vielä matkaa noin kilometri. Kaivoin puhelimen ja kuulokkeet esille. Kuuntelin lopun matkan musiikkia.

Saapuessani tallille näin pihatossa ihanan hoitsuni Remun. Otin Remun riimun. Sujautin riimun Remun päähän.-Tule nyt Remu,sanoin Remulle.

Laitoin Remun kiinni hoitopuomille. Hain Remun harjapakin ja poimin esiin pölyharjan. Remu tutki minua ihmetellen kuka olen. Eihän Remu vielä voinut minua kovin hyvin tuntea. Taputin Remua kaulalle.

Otin vielä pehmeän harjan ja harjasin Remua vielä hetken. Otin vielä kaviokoukun ja putsasin kaviot huolella.

Irrotin riimun narun hoitopuomista. Lähdin metsää kohti Remu mukanani. Tänään kävisimme pienellä kävelyllä. Kävelimme mutaista polkua. Nauroin Eetulle jonka piti maistaa joka puusta.

Tulimme rannalle. Maisema oli upea. Katsoin suomenhevosta joka seisoi kiltisti veden vierellä. Yhtä kilttiä hevosta ei varmasti löytyisi mistään. Vielä kun Remu oli ori. Remu on ehdottomasti se paras ajattelin.

Nappasin vielä Remusta muutaman kuvan ja lähdimme takaisin. Takaisin tullessani näin kaksi ihmistä juttelevan ulkona. Toisella oli kädessään riimun naru jossa seisoi iso ja ruskea hevonen.

-Moi,tervehdin.-Moi kukas sä oot mä oon Maalaa ja tää on Elias,Laalaa esitteli.-Mä oon Valtter Remun uusi hoitaja,vastasin.-Kiva ajattelin lähteä Karrin kanssa maastoon haluatko tulla mukaan?Elias kysyi.-Itse asiassa mä en saa vielä ratsastaa,vastasin.

Kun Elias ja Laa olivat lähteneet lähdin kävelemään kohti puh autoa ja lähdin.


//3HP!

-Helena

[Valtter]

Letit harjaan|kolmas

Juoksin tallille. Pihatossa seisoi ihana Remu.-No moi Remu,tervehdin. Rapsuttelin Remua hetken ennenkuin otin riimun ja marssimme hoitopuomille.

Otin esiin Remun harjat. Ensimmäisenä kaivoin esiin pehmeän harjan ja aloin harjata.

Jatkuu...
//huomasin just et tänään on koe niin pitää mennä lukemaan

[Valtter]

Jatkoa

Kävin läpi Remun. Seuraavana siirryin kavioihin. Niissä ei kauaa kestänyt. Rapsuttelin vielä hetken Remua.-Moi,vieraan näköinen tyttö sanoi.-Moi mä oon Valtter,vastasin.-Evelyn,tyttö esittäytyi.

-Ootko Remun hoitaja?Evelyn kysyi.-Joo entä ootko ite hoitajana täällä ratapihassa?,vastasin.-Jep hoidan Missiä,Evelyn vastasi.-Aa kiva haluatko lähtee kävelylle?kysyin.-Vaikka harjaan vaan eka Missin,Evelyn sanoi.

Evelyn lähti talliin.-Noniin Remuseni enköhän mä aloita letittämisen,juttelin hevoselle. Tein nopeasti lettejä Remun sotkuiseen harjaan. Kuulin tallilta päin kavion kopsetta. Kun käännyin katsomaan näin tytön ja mustan hevosen.

Tyttö oli varmaan Mia Hodan kanssa.-Moi,tervehdin.-Moi,Mia tervehti takaisin. Kysyin Miankin mukaan kävelylle ja tyttö suostui. Vihdoin Missi ja Evelynkin tulivat tallista ja pääsimme lähtemään.

Kävelimme mutaista polkua kohti metsää. Käveltyämme hetken Mia kyllästyi kävelemään ja lähti ratsastamaan toiseen suuntaan.

Jatkuu...

[lilli]

23.10.016 

Pyöräni jarrut kirskuvat, kaarsin ratapihan tilan aukiolle ja talutin siitä pyöräni vajaa vasten . Talilla oli todella hiljaista ketään muuta ei näkynyt paitsi Kaisa-mummo tuli tallista Hodan riimu kädessään.

"Hei, olet varmaankin Lilli, se uusi hoitaja?" Kaisa kysyi minulta kun olin lukitsemassa pyörääni. "Kyllä, oikein arvasit. Tulin hoitamaan Remua", vastasin Kaisalle. "Jaa kiva, haluatko että näytän paikkoja?" Kaisa kysyi minulta. "Kyllähän se käy kun en oikeastaan vielä tunne tätä paikkaa kovinkaan hyvin". Vastasinin Kasalle joka lähti kävelemän kohti tallia.

Lähdin seuraamaan Kaisaa, samalla kun kävelimme Kaisa selitti minulle jotain tallin historiasta. Kun saavuimme tallille Kaisa avasi minulle tallin raskaan oven. Edessämme avautui iso käytävä jonka kummallakin puolella oli paljon pilttuita, kävelimme tallin toiseen päätyyn jossa  oli Remun pilttuu.

"Etkös tullut hoitamaan Remua?" Kaisa kysyi ja keskeytti samalla minun haaveiluni tallin omistajuudesta.

"Öö.. joo tulin hoitamaan Remua" vastasin häkeltyneenä. "No tuossa arvon herra Remu seisoskeleekin" Kaisa sanoi. "Okei mutta mitä mun täytyy nyt ensi sijaisesti tehdä?", kysyin.

"Harjailet ja voit vaikka talutella vähän kentällä" Kaisa vastasi. "Selvä ja kiitos kun vähän opastit minua" kiitin Kaisaa. "Eipä mitään minä tästä lähdenkin, heippa! Ja muuten satula- ja varustehuone on tuolla" Kaisa neuvoi ja lähti.

Jäin hetkeksi Remun luokse ennen kuin lähdin hakemaan harjoja. Kun tulin satulahuoneesta ja menin Remun pilttuuseen, Remu tökkäsi turvalla minua ja kaaduin pilttuun heiniin. Kömmin vaivalloisesti ylös ja silitin Remua kaulalle. 

Laitoin Remulle riimun ja sidoin sen tallisolmulla pilttuuseen kiinni. Aloin harjata hevosta. Kun olin harjannut sen ja puhdistanut Remun kaviot, avasin solmun ja lähdin taluttamaan Remua kentälle.

Kentällä kävelimme noin kuusi minuuttia alkukäynneiksi. Sen jälkeen teimme suunnanvaihdoksia ja voltteja. Kun olimme tehneet niitä hetken aloimme ravailemaan kentällä. Lopuksi kävelimme  tilaa ympäri loppukäynneiksi.

Remu liikkui kentällä aika jäykästi mutta maastossa se liikkui erittäin hyvin maasta käsitellyksi  Harjaus meni mukavasti. Remua oli ihana hoitaa, odotan jo innolla seuraavaa hoitokertaa.

Lilli

PS. Jäin Remun tarhaan piehtaroimaan:)

//Noniin, pääsit vähän tutustumaan Remuun ja talliympäristöön, hienoa!

Meinasin ensin kommentoida Remun asuvan pihatossa, mutta sitten huomasinkin alemman viestisi.
Aika reipasta, kun jaksoit talutellen juosta Remun kanssa todellista tallityttöhenkeä havaittavissa!

Saat tästä tarinasta 4 hoitopistettä!

-Helena

ps. Sinä jäit Remun tarhaan piehtaroimaan, vai Remu jäi?

[lilli]

pieniä korjauksia tohon hoito hommaan; näin vasta äsken että Remu asuu pihatossa joten luonnollisesi hain Remun pihatosta ja vein lopuksi pihattoon piehtaroimaan toivottavasti ei haitaa

[lilli]

Kävelin ratapihantilalle,tulin tällä kertaa bussilla koska en jaksanut kävellä. Kävelin pihaton ohi satulahuoneeseen josta otinRemun riimun- ja narun. Tämän jälkeen vein kassini kerho huoneeseen ja sitten lähdin hakemaan Remua.
"No moikka kulta" silitin Remun turpaa ja pyydystin sen.
Talutin Remun sisälle hoidettavaksi koska ulkona oli vähän kolea sää. Tallissa oli porukkaa: ekana näin Wilman ja Karlan tervehdin heitä ja sidoin Remun kiinni jotta voisin hakea sen harjapakin. Harjasin Remua pitkään ekana juuriharjalla ja kumisualla koska Remu oli piehtaroinut, ja paljon! Lopuksi harjasin kauan pehmeällä harjalla koska Remu näytti tykkäävän siitä paljon. Kavion nostossa Remu oli aika ärhäkällä päällä, kun koitin nostaa toista takakavoita se meni vähän potkiskeluksi, sain viimein Karlan avustuksella sen putsattua. 

Hain kuivaushuoneesta Remun loimen ja heijastin martingaalin jonka olin sille ostanut. Ajattelin mennä tänään maastoon taluttamaan, vaikka ilma olikin huono. Hain itselleni kerhohuoneesta paksummat ja vettä pitävät kengät koska olin tullut lenkkareissa tallille.  Sen jälkeen irroitin Remun ja kävelin se perässä ulos. Wilma oli tallissa ja vinkkasin sille että olemme maastossa jos joku kysyy. 

Lähdimme kävelemään tarhojen edestä metsään päin. Kun olimme kävelleet tietä pitkin hetken käännyimme metsään menevälle tielle, Remu höristi korviaan; se tuntui ajattelevan että " jiihaa! Nyt mennään maastoon" nauroin sille se oli jotenkin niin ihana ja todella hölmö söpöläinen. Kävelimme maastossa ja tuntui että Remun olisi pitänyt saada maistaa jokaista pensasta joka turvan eteen tupsahti. Tulimme tielle joka oli kuin tehty laukkaamiseen; pitkä ja suora, vähän loivaa ylämäkeä ja puiden takana avautui pelto ja sen jälkeen pieni järvi. Ajattelin kuitenkin että ei olisi ihan suotavaa heti ekalla kerralla alkaa laukkailemaan, varsinkaan maastossa. Tyydyin siis rvailemaan Remun kanssa, tällä kertaa se olikin vähän kinkkisempää, koko ajan joudin (varsinkin alussa) pidättelemään sitä ettei se vaan lähtisi laukkaamaan. Lopussa oli kuitenkin ihana ravailla sen kanssa.

Kännyimme hetken päästä takaisinpäin metsässä menevää polkua joka oli jo melkein kasvanut umpeen. Sitä polkua ei kauaan jaksanutkaan kävellä. Luovutin en enää jaksanut kävellä sitä hidasta ja tukkoon kasvanutta polkua, onneksi lähellä kulki tie. Menimme sinne ja loppu matka olikin helppoa mennä. Pienen kävely matkan jälkeen saavuimmekin jo kentän eteen. Siellä näytti joku hyppäävän pienimuotoisia esteitä, ja hienosti hyppäsivätkin. En näin tokana päivänä häntä tunnistanut mutta kyllä oli upeaa. 

Tiellä Karla tuli meitä vastaan: "Moikka menikö maasto lenkki kivasti?" hän kysyi. "Joo ihan kivasti. Täällä on muuten kivat maastot", vastasin Karlalle. "No kiva, minä käyn kaupassa hakemassa jotain syötävää. Nähdään sitten vielä ellet ole lähtenyt vielä". "Kiva ja kyllä luulen että olen vielä talilla kun tulet, muuten voisitko ottaa meistä pari kuvaa?" ehdotin Karlalle ja ojensin puhelintani hänelle. "Kyllähän mä voin ottaa pari kuvaa".  (räps räps) "Kiitos paljon", kiitin Karlaa. "Eipä mitään, nyt mun täytyy mennä, moikka!". "moikka!"

Tallissa otin Remulta loimen ja martingaalin pois päältä. Harjasin sitä pitkään ja sitten pesin lämpipällä vedellä ja tietenkin kuivasin Remun hikiviilalla ja aivan lopuksi pyyhkeellä. Ennen kuin vein Remun tarhaan laitoin sille loimen päälle.

Kun Remu oli päässyt pihattoon menin itse taukohuoneeseen sohvalle makoilemaan, koska oli ihan poikki. Ihailin Karlan ottamia kuvia, ne olivat ihanat. Päätinkin tulostaa kotona toisen niistä seinälle.





Joops elikkä sellaista tällä kertaa
 




//Remu saikin perusteellisen harjauksen, ja hyvä, että uskalsit pyytää apua kavioiden kanssa!
Maastolenkki teki varmasti Remulle hyvää, se ei ole vähään aikaan kunnolla päässyt maastoilemaan, kun Reima on ollut mukana. Kahta oria kun ei viitsi pitää letkassa, vaikka Remu onkin hyväkäytöksinen!

Tästä tarinasta saat 6 hoitopistettä!

-Helena

[lilli]

nyt on valitettavasti kulunut aikaa viime kirjoituksesta koulu kiireiden takia, mutta nyt koitan taas saada jotain raapustetuksi.

Saavuin tallille jälleen bussilla sillä loskan takia en viitsinyt tulla enää pyörällä. Minulla oli tällä kertaa mukana laukussani kypärä ja ratsastushousut minulla oli jo jalassa, koska ajattelin että tänään voisin koittaa ensimmäistä kertaa ratsastaa Remulla.


Avasin tornin oven ja kävelin rappuset ylös kerhohuoneeseen vaihtamaan ratsastuskengät jalkaani. Jätin laukkuni kaappiini ja suuntasin hakemaan satulahuoneesta Remun riimua ja riimunnarua. Sen jälkeen kävelin pihattoon hakemaan Remua. Remu tuli kiltisti luokseni ja antoi minun pyydystää sen helpolla. Kävelin talliin pesupaikalle ja ennen sen kiinnitämistä sivuketjuihin otin siltä toppaloimen pois. Kävin hakemassa Remun harjat, suitset ja satulan. Harjasin Remun ensin kumisualla sitten pölyharjalla ja viimeisenä puhdistin sen jalat kaviokoukulla ja kovaharjalla. Aloin satuloimaan Remua: ensin liu'utin satulan sen sään päältä oikealle paikalle jonka jälkeen kiristin satulavyötä yksi reikä kerrallaan ettei se tuntuisi Remusta pahalta. Laitoin jalustimet vielä ristiin satulan päälle ettei ne kolhisi ponia kyljistä. Laskin Remun riimun sen kaulalle, jonka jälkeen suitsin sen, olin valmis.

Talutin Remun kentälle jossa Kaisa-mummo odottelikin jo meitä. Olimme n. pari päivää sitten sopineet että Kaisa tulisi katsomaan ratsastustani kentälle. Kävelimme Remun kanssa kaartoon jossa nousin selkään. Kaisa istui kentän laidalla. Lähdin kävelemään Remun kanssa kaviouraa käynnissä ympäri. Kun olimme vähän aikaa kävelleet uraa, vaihdoin suuntaa täyskaarrolla ja herättelin Remua muilla käännöksillä. Samalla kyselin Kaisalta vähän Remusta, millainen se on ravissa jne. Lyhyen keskustelun jälkeen päätin ravata vähän aikaa uraa. Nostin kevyen ravin ja aloin keventää jouduin pari kertaa antaa pohjetta uudestaan sen verran hitaasti ja laiskasti Remu alkuun ravasi, loppuun kohden se kyllä parani. Noin 45 minuutin kohdalla löysäsin ohjia ja kävelin loppu käynnit parin käännöksen kera.

Ratsastuksen jälkeen saavuin talliin ja sidoin Remun taas pesupaikalle. Huuhtelin sitä vedllä vähän aikaa jonka jälkeen kuivailin ja harjailin sitä vähän aikaan. laitoin sille hiki loimen sillä ulkona alkoi olla jo suht lämmintä. 

Lähdin kerhohuoneen kautta kävelemään bussi pysäkille.


Oli suht lyhyt mut uskon et kelpaa, laitan seuraavaa tarinaa kun kerkeen



//Hienoa! Sait vähän tuntumaa Remulla ratsastukseen ja hyvin näkyi sujuvan!
5HP!

-Helena

[lilli]

28.11.2016

Saavuin hiljaiseen talliin, minulla oli kädessäni Remun riimu ja -naru. Kävelin pihattoon ja rapistelin leivän muruja takussani. Remu nosti päänsä heinä kasasta ja otti pari askelta luokseni. Annoin leivän palaset Remulle ja heti ne syötyään se ikään kuin sukelsi riimun sisään, se näytti olevan erityisen hyvällä päällä tänään. Kävelin hoitopuun luokse tallin eteen sidoin Remun talli solmulla kiinni ja kipaisin hakemaan sen harjat, satulan ja suitset. 

Pyörittelin kumisukaa Remun lautasella ja kaulalla edes takaisin. Remu alkoi nykimään päätään ja tökki sillä lapaansa. Siirryin harjaamaan sitä lavan kohdalle, se sai Remun työntämään päänsä ylös ja törröttämään ylähuultaan.
"Jaahas sinä se sitten osaata näyttää mistä kutisee?" naurahdin Remulle. Putsasin siltä kaviot ja harjasin vielä vähän siltä harjaa ja häntää. Kun olin satuloinut hänet ja laittamassa suitsia huomasin että sillä oli iso haava harjan juuressa. "voi Remuu miten oot saanut itsellesi tälläisen haavan." tutkin haavaa vähäisen ja huomasin että sen ympärillä oli kaikki karva kulunut pois. 

Riisuin Remulta satulan ja vein sen suitset ja satulan takaisin satulahuoneeseen, minusta ei ollut hyvä idea ratsastaa jos suitset sattuisi hankaamaan Remua. Satula huoneessa näin Wilman. "Hei voisitko tulla katsomaan Remulla on suht iso haava kaulassa, harjan vieressä." kysyin nopeasti Wilmalta samalla kun laskin Remun varusteita sen telineeseensä.

"Joo kyllä voin, onko se pahankin näköinen?"
"En osaa oikein sanoa ainakin se on jo ruvessa." vastasin Wilmalle.

Wilma tarkasteli haavaa ja neuvoi minua puhdistamaan sen desifiointi aineella. Puhdistin haavan Wilman neuvojen mukaan; desifiointi aineella ja vanulapuilla.

Puhdistettuani haavan lähdin taluttelemaan Rmua maastoon. Maastossa ravailimme ja teimme muutamia pysähdys harjoituksia. Tallissa laitoin Remulle ihan vaan loimen ja päästin sen pihattoon.



//Hienoa työtä haavan suhteen, se lähtee varmasti hyvin paranemaan.
4 HP!

-Helena

[lilli]

Ensimmäinen ratsastus maastossa

Istuin taukohuoneessa ja räpläsin kännykkääni, pöydällä minulla oli desifiointiaine ja muutama vanulappu. Luin netistä ohjeita haavan hoitamiseen, tietenkin osasin jo perusasiat mutta ajattelin tarkistaa. lukaisin vielä nopeasti viestit joita minulle oli tullut.

Äiti: parin tunnin päästä ruoka, kasvislasangea.

Hyi, vihasin kasvislasangea. Mutta en anna sen häiritä päivääni tallilla. Kävelin pihattoon, näin Remun pihaton kauimmaisimmassa nurkassa. Kävelin sen luokse ja huhuilin sitä, Remu nosti päätään ja otti pari askelta luokseni. Remu näytti väsyneeltä, pyydystin sen ja kävelin talliin pesu paikalle. Kiinnitin Remun sivu hihnoihin/naruihin miksi niitä nyt kutsutaan... Aloin harjaamaan Remua, se oli luultavasti piehtaroinut jonkun lanta kasan päällä koska sillä oli mahan alla pari koventunutta lanta plänttiä. Sainkin toden teolla pyöritellä kumisukaa irroittaakseni niistä suurimman osan. 

Kun olin jonkin aikaa harjaillut Remua aloin puhdistamaan sen haavaa. Otin yhden vanulapun kaadoin siihen pari tippaa hevosille tarkoitettua desifiointi ainetta. Aloin puhdistamaan haava varovasti, se oli kyllä mennyt jo ruvelle ja näytti parantuneen jo aika hyvin. Jos Remu olisi ollut kissa sillä olisi nousseet karvat pystyyn kun puhdistin haavaa. Onneksi Remu ei ollut mitenkään kovin hämmästynyt puhdistuksesta. Sillä oli kai ollut ennenkin haavoja. Puhdistin vielä kaviot, jonka jälkeen hain Remun satulan, suitset ja jännesuojat. Ajattelin käyttää jännesuojia koska olimme menossa maastoon pienelle lenkille.

Aloin satuloimaan Remua jonka jälkeen suitsin sen. Lopussa vedin sille vielä suojat jalkaan. Kuolainten laitto oli Remulla tänään pieni ongelma mutta lopulta se suostui. Vedin vielä jalustimet ylös jonka jälkeen tarkistin että minulla oli kaikki mitä tarvitsin; kypärä, puhelin, raippa.. vedin vielä palaturvaliivini vetskarin kiinni ja olimme valmiita lähtemään. Talutin Remun ulos tallista. Tallin pihalla nousin selkään ja kerroin Karlalle että menemme maastoon, oli hyvä että joku tietäisi missä menemme.

Suuntasin Remun kohti tarhoja josta lähdimme metsään päin.

JATKUU!!

[lilli]

(jatkoa tarinalle "ensimmäinen ratsastus maastossa")

Ohjasin Remun tarhojen edestä lähtevälle polulle. Remu lähti hienosti varmin askelin eteenpäin, korvat hörössä. Rapsutin sitä harjan juuresta ja annoin ohjaa. Vaikka Remu ei käsittääkseni ole mikään kovin taitava koulu/tunti hevonen mutta nyt tajusin ensimmäistä kertaa mitä ohjastuntuma tarkoitti, tunsin Remun pienimmätkin liikkeet.

Kun olimme hetken kävelleet pitkillä ohjilla keräsin ohjat ja maiskutin vähän, Remu lisäsi vauhtia, nosti päänsä ylös ja hörähti.
Kehuin Remua taputtamalla sitä kaulalle. Eteemme tuli pieni risteys josta toinen tie johti lähelle pientä kylää ja toinen pienen pellon kautta uimarannalle. Ohjasin Remua sisäohjalla ja ulkopohkeella vasemmalle kohti peltoa ja uimarantaa.
Nostin ravin. Remun nosti ravin melko laiskasti ja jouduin antamaan sille pohjetta monta kertaa ennen kuin pääsimme hyvään vauhtiin. Tie oli joustava ja tasainen, siinä oli helppo ravata, vaikka Remun ravi olikin aika pomputtava. Isot kuuset kumartuivat polun päälle ikään kuin muodostaen tunnelin päällemme. Kauempana oli sekalaisesti mäntyjä ja muita puita sekä isoja kiviä. Saavuimme kohtaan jossa olimme ennenkin olleet, siihen mikä oli kuin tehty laukkaamiseen; pieni loiva ylämäki avara pelto vierellä.. Keräsin ohjia vielä vähäsen, nostin takamukseni irti penkistä ja annoin laukka-avut. Remu nosti pehmeän ja keinuvan laukan. Se oli maailman paras tunne. Remun harja hulmusi vauhdin ja pienen tuulen mukana, näin sivu silmällä kuinka jossain kauempana pellolla parvi variksia nousi lentoon. Remu ei tuntunut huomaavan sitä, sen jalat veivät niin nopeasti ettei edes Remu pysynyt mukana :'D

Hidastin vähän matkan päässä hiljaisempaan ja enemmän koottuun laukkaan kunnes yhtäkkiä Remu pomppasi sivuun ja pysähtyi, minä luiskahdin Remun kaulalle roikkumaan, hyvä etten tipahtanut. Sain korjattua asentoni kun Remu oli paikallaan. Suoristin selkäni ja taputin Remua kaulalle rauhoittaakseni sitä, se puuskutti kovaa ja sillä oli korvat luimussa kaulaa pitkin ja se tujotti metsään suoraan isoa kiveä päin. 

"Taisit nähdä jotain.. Ei hätää, jatketaan vain matkaa" puhelin Remulle ja maiskutin sitä liikkeelle.

Remu lähti epäilevästi liikkeelle, mutta rentoutui myöhemmin. Ratsastimme uimarannan kautta takaisin kohti tallia.Uimarannalla vesi oli jäässä, taivaalta alkoi sataa vähäsen lunta. Saavuimme takaisin metsään pienelle tielle joka johdattaisi meidät takaisin ratiksen tilalle. Annoin Remulle ohjaa ja koitin itsekkin rentoutua, tallin katto näkyi edessämme. Minua palelsi varpaista ja sormista, ensi kerralla villasukat jalkaan. 

Olimme saapuneet nyt tallin pihaan, keräsin ohjat toiseen käteeni, ja liu'uin alas selästä. Vedin jalustimet ylös ja löysäsin satulavyötä parilla reiällä, sen jälkeen vedin Remun ohjat sen pään yli ja taputin sitä reilusti kaulalle.

"Sehän mei hienosti! lukuun ottamatta sitä sun pomppuas, mutta ei se haittaa" Kehuin Remua kävellessäni Remu perässäni talliin pesu paikalle. Otin Remulta suitset pois ja vaihdoin ne riimuun ja kiinnitin Remun sivu riimuihin. Sen jälkeen kiersin hepan toiselle puolelle, irroitin satulavyön ja kiersin takaisin toiselle puolelle nostin vyön penkin päälle ja vedin penkin kädelleni. Lopuksi otin vielä suojat pois Remulta. Menin viemään suitset ja satulan satulahuoneeseen. Satulahuoneesta otin mukaani Remun harjapakin ja varmistin että siellä oli pesusieni.

Kastelin Remun pesusienen ja hinkkasin sillä Remua satulavyön kohdalta ja muutenkin satulan kohdalta. Vaihdoin pesusientä vähän pienempään koska sillä minun olisi helpompi puhdistaa Remua silmien ja sierainten ympäriltä. Harjasin ja puhdistin Remua vielä kumisualla, pölyharjalla, pääharjalla ja kaviokoukulla. Hain kuivaushuonesta Remun loimen ja vein suojat sinne samalla. Loimitin Remun ja vein sen pihattoon. Annoin Remulle pihatossa vielä palan porkkanaa. 

"Hei sitten kulta nähdään taas." Annoin Remulle vielä pari pusua otsalle pienen vaalean pyörteen kohdalle.

Lähdin kiireellä kotiin olin myöhässä ruualta.

//Tällaista tänään hyvää yötä

 



//Olipas hyväntuulinen tarina
7HP!

-Helena

[lilli]

21.12.2016 höpötystä ja joulutunnelmia

Kävelin talille kuunnellen lempi artistini uusinta kappaletta Spotifystä. Avasin tornin oven ja kävelin rappuset ylös. Laitoin laukkuni kaappiin ja otin sieltä termospullon. Istuin termospullo kädessäni pöydän ääreen ja hörppäsin lämmintä kaakaota. Klikkasin instagramin auki ja aloin selailemaan sieltä kavereitteni uusimpia kuvia. Vähän ajan päästä Nelli saapui yläkertaan.
"Moikka miten sulla on alkanut sujua ratsastus Remun kanssa? Nelli kysyi minulta.
"Ihan hyvin, sen kanssa on kyllä kiva mennä ja varsinkin maastossa. Se tuntuu olevan sillain.. kokoajan läsnä, tai miten sen nyt sanoisi." Vastasin.
"Okei no kiva, te ratsastitte hyvin yhteen siellä tunnilla."
"Kiitos, Helena on kyllä hyvä opettamaan noita asioita. Kauanko sä oot ollu Ratiksessa Latinan hoitajana, teillä näyttää olevan sellainen hyvä kyky lukea toisianne..." Aloimme juttelemaan Nellin kanssa vähän kaikenlaista.
Hetken päästä huomasin että olimme jutelleet jo vähä päälle 40 minuuttia, minulle tuli hirveä kiire lähteä alas pihattoon hakemaan Remua ja viemään sitä kävelylle. Nelli jäi vielä kerhohuoneeseen ja sanoi lähtevän kohta itsekkin hoitamaan Latinaa.

Kävelin pihattoon hakemaan Remua. Remu tuli reippaasti minua vastaan pihaton portille, Remu tuuppi minun hupparini taskua. 
"Ei, ei minulla ole sinulla tällä kertaa mitään. Saat ehkä tallissa jos osaat käyttäytyä." Naurahdin Remulle. Kävelin Remun kanssa hoitopuulle, sidoin sen siihen kiinni ja menin hakemaan sen harjoja ja ratsastusloimea. Harjasin Remun ja sen jälkeen loimitin sen uudella tummansinisellä ratsastusloimella. Kiinnitin soljet Remun vatsan alle ristiin ja laitoin myös kaulasta kiinni parille reiälle. Lopuksi vielä letitin Remun harjan kiinni. Otin vielä juoksutus liinan ja pitkän raipan mukaani ja suuntasin kentälle Remun kanssa.

Kävelin kentällä hetken Remun kanssa uraa pitkin jonka jälkeen astuin itse kentän keskelle ja aloin juoksuttamaan Remua liinassa. Liinassa joukseminen meni Remulla hyvin välillä se tuli vastaan niin että liina löystyi ja sitä piti ajaa takaisin ymyrälle. Lopuusa vaihdoin liinan riimun ja kävelin ihan lyhyen lenkin Remun kanssa maastossa. Maastossa Remu kurottauti pari kertaa haukkaamaan kuusen oksaa ja niitä saikin kiskoa siltä pois. :'D

Kun tulimme takaisi tallin pihalle sidoin Remun jälleen hoitopuulle, poistin siltä loimen ja harjasin sekä puhdistin en kaviot. Vein Remun takaisin pihattoon ja annoin sille vielä sen joululahjan; kuivattua ruisleipää jonka olin leikannut piparkakkumuotilla sydämmen muotoiseksi. Olin tehnyt niitä useampia niin että jakelin niitä muillekkin pihaton poneille.

Remu jäi nauttimaan joululahjastaan ja minä suuntasin torniin jonka jälkeen lähdin takaisin kotiin.

ps. hyvää joulua kaikille 

 

//5HP!

-Helena

[lilli]

14.1.2017

Tulin tallille väsyneenä ja kiukkuisena. Meillä oli ollut kotona paljon vieraita uutenavuotena ja he olivat jääneet meille myös pariksi päiväksi yökylään, hyvä että kaikki mahduttiin! Kävelin suoraan pihattoon Remun luokse ja annoin sille minun virallisen joululahjani: uuden riimun- ja riimunarun. Riimu oli sininen ja siihen kuului niska- ja turpapehmusteet. Riimunaru oli sininen ja siinä oli myös vähän vielottia. Talutin Remun uuden riimun kanssa talliin pesupaikalle. Ulkona oli pakkasta, joten en halunnut hoitaa ulkona.

Harjailin Remua kauan. Siltä tuntui irtoavan karvaa loputtomiin, vaikka pesupaikan lattia oli jo täynnä vaaleaa karvaa, samoin harjat. Minulla menikin ainakin vartti putsaillessa eri harjoja karvan peitosta.Kun olin puhdistanut Remun kaviot ja harjannut sen loppuun laitoin sille satulan ja suitset. 

Talutin Remun keskelle kenttää jossa nousin selkään, teimme pysähdyksiä ja hyppäsimme pieniä esteitä. Remu totteli hyvin painoapuja mutta oli vähän levoton ratsastaessa. En tiedä tarkkaan miksi Remu oli niin levoton, mutta uskoisin, että sitä oli häirinnyt pusikossa hyppelevä kani, joka itseasiassa häiritsi minuakin. Muuten ratsastus meni hyvin.

Tallissa otin siltä suitset ja satulan pois, harjasin ja puhdistin sen kaviot. Vein Remun tarhaan ja rapsuttelin sitä hetken ennen kuin lähdin kotiin.


Lilli
ps. tarinasta tuli suht lyhyt mutta ... ei kai se ketään haittaa



//3HP!

-Helena