Post by Helena on Nov 14, 2016 0:59:07 GMT
Koulutunti 05.12
Ennen itsenäisyyspäivän löhöilyä on hyvä vähän tuupata koulua! Tämänkertaisen koulutunnin aiheena on istunta ja apujen käyttö. Tunnin pitää Merja ja mukaan otetaan 6 ratsukkoa.
Tunti maksetaan perinteisesti vastaamalla tuntitarinassa esitettyihin kysymyksiin! Mukaan ovat tervetulleet kaikki! Osallistu alle ja mainitse hevostoiveesi.
Osallistujat: (6/6)
Milena - Derry
Elias - Karri
Nelli - Latina
Mila - Missi
Wilma - Hoda
Lilli - Remu
Tuntitarina
Ratsastajat taluttivat hevoset kaartoon lumiselle kentälle Merjan pudistellessa lumia kuluneesta puutarhatuolista, jonka narahti pahaenteisesti, kun siihen istuutui. ”Miten ne yhä käyttää näitä,” nainen mumisi ja katsoi parhaakseen pitää tunnin seisten, nakaten tuolin estekatokseeen. Kentälle astelleet kuusi ratsukkoa asettuivat kaartoon ja alkoivat häärätä satulavöiden ja jalustinhihnojen kanssa.
Yksi kerrallaan hevoset lähtivät astelemaan uraa pitkin. Merja käveli kentän keskelle kopistellen lunta talvihousuiltaan. ”Wilma, laita jalustimia pidemmiksi. Pääset paremmin venyttämään jalkoja,” nainen huusi ja kääntyi sitten ohitseen kulkevaa Lilliä kohti. ”Ja Remun laitat kunnolla liikkeelle heti alusta. Käytä vaikka raippaa kerran kylkeen, jos ei kuuntele pohjetta.”
”Siirtykää harjoitusraviin!” Merjan ääni kaikui kentällä, ”ja nyt koitatte heti alusta asti istua syvälle satulaan. Yrittäkää tuntea ne hevosen liikkeet ja mukautua niihin.”
”Nelli nojaa vähän enemmän taakse, Milena ohjat paremmin tuntumalle, nyt ei humputella maastossa!” Merja huuteli ohjeita.
”Hyvä, laitatte vaan liikkumaan reippaasti ne hepat heti. Tässä vaiheessa voidaan herkistää ne hyvin pohkeelle, niin ei tarvitse sitten lopputunnista vääntää sen kanssa. Eli jos pohjeapuun ei reagoida heti, niin näpäyttäkää pikkuisen raipalla pohkeen taakse. Lisäksi tehkää paljon siirtymisiä ravista käyntiin! Jos ei heti ensimmäisistä avuista siirry raviin, niin heti näpäytys raipalla.” Merja ohjeisti ratsastajien ravatessa ympäri kenttää. ”Nopeammat hevoset voi tehdä väliin voltteja, jos meinaa tulla seuraavan hepan peppu vastaan.”
KYSYMYS 1: Ratapihan opetusideologiaan kuuluu, että raipan käyttö yritetään vähentää minimiin. Joissakin tilanteissa se on kuitenkin oikein käytettynä hyvä apuväline. Missä tilanteissa raipan käyttö on perusteltua/hyväksyttyä?
”Mila, nyt Missi kulkee vähän liiankin kovaa vauhtia, voit pikkasen istunnalla hidastaa. Ja Elias, ota vähän parempi tuntuma, ja voit liikutella kuolainta ihan aavistuksen, niin saat Karrin paremmin kuulolle, nyt se tuijottelee vähän tuota lumilinkoa,” Merja tuhahti, ”kuka senkin on tuohon kentän viereen jättänyt.”
”Hyvältä näyttää kaikilla, siirrytään sitten käyntiin hetkeksi,” Merja huusi, ”seuraavaksi kokeillaan vähän lisätä askelpituutta ravissa.”
Ratsastajat vilkuilivat toisiaan; tämä oli uutta. Merja jatkoi huolestuneista katseista välittämättä: ”Remu ja Derry ei vielä niin osaa näitä hommia, niillä riittää, kun vähän saatte askeleeseen pituutta, ei haittaa, vaikka tempo aavistuksen kasvaa! Muilla ideana on, että tempo pysyisi suhteellisen samana, mutta askeleeseen tulisi lisää pituutta.”
”Oikeassa lisätyssä ravissahan hevosen pitäisi olla peräänannossa, mutta me tehdään nyt vähän helpompi versio. Koitetaan kuitenkin pitää hevoset niin hyvin koottuna kuin mahdollista. Ratsastetaan siis kokorataleikkaa, minkä aikana kulmasta lähtien rupeatte lisäämään ravia. Pidätte tuntuman hyvänä ja tavallaan annatte vähän pidätettä istunnalla, samalla kun pohkeet ajaa eteen.” Merja selosti.
Ensimmäinen ratsukko, Nelli ja Latina lähtivät yrittämään muiden pyöriessä vinolla pääty-ympyrällä. ”Hyvä, Nelli, muuten hyvin, mutta nyt lähti vähän tahti kasvamaan, koita istua paremmin satulaan ensi kierroksella, ja anna vaikka muutama puoli-pidäte alussa,” Merja neuvoi, ja kääntyi seuraavana ratsastavan Milenan suuntaan, ”nyt Derry lähti vaan juoksemaan alta pois, pidätteet kuntoon ja purista vaikka reisillä itsesi sinne satulaan, jos pomputtaa liikaa. Seuraava!”
Mila ja Missi lähestyivät leikkaavaa uraa ja Elias valmistautui lähtemään ympyrältä. ”Hyvä, Missi menee hienosti! Askel pitenee hyvin, mutta silläkin voit hieman vielä istunnalla pitää tempoa kurissa. Pohkeet kiinni ja nojaat vaikka vähän enemmän taakse. Ja Elias voit ajaa Karria reippaammin pohkeella. Noin! Huomaatko, nyt pidensi askelta ihan tuntuvasti?” Merja huudahti ja Elias nyökytteli Karrin selästä innokkaana.
”Lilli anna kunnon pidäte, nyt Remu vaan kaahottaa menemään! Noin, sitten istut kunnolla satulaan ja koitat vähän- hyvä! Nyt näyttää paremmalta!” Merja hymyili, ”ensi kierroksella pidät heti alusta asti tiukan ohjan ja vain aavistuksen kosketat pohkeella.”
”Hoda menee hyvin, vähän voit antaa enemmän pohjetta, se kyllä osaa tämän! Ja pidätä vähän, noin!” Merja ohjeisti.
Ratsukot siirtyivät jälleen ympyrälle, josta kukin kerrallaan jatkoi uudestaan kentän halkaisijalle.
KYSYMYS 2: Miten onnistuit tehtävässä seuraavalla kierroksella? Mitä apuja käytit ja miten ratsusi niihin reagoi?
”Nyt kun hevoset on hyvin avuilla, niin kokeillaan vähän erikoisempaa juttua,” Merja hymähteli kentän keskeltä, kun ratsukot olivat kävelleet välikäynnit, ”kootkaa hevoset, mutta jatketaan käynnissä. Ottakaa reipas käynti, ja sitten yrittäkää tehdä voltti ilman pohjeapuja. Eli yrittäkää istunnalla kääntää hevoset, hieman voitte auttaa ohjalla, mutta älkää kääntäkö ohjasta vetämällä.”
Tehtävä osoittautui hankalaksi. Herkemmät hevoset, kuten Missi ja Latina kääntyivät jota kuinkin voltin muotoisen pyörähdyksen, joka tosin venyi enemmän ympyrän kokoiseksi. Seuraavilla kierroksilla ne kuitenkin tekivät jo voltin kokoisen pyörähdyksen. Remu ja Derry eivät ensimmäisellä yrityksellä ymmärtäneet jutun jujua, mutta muutaman pyörähdyksen jälkeen ratsastajat onnistuivat kääntämään ne suurelle ympyrälle. Karrin selässä Elias joutui istumaan niin vinossa, että melkein putosi satulasta, ennen kuin Karri älysi tehtävän juonen. Sen jälkeen voltit kuitenkin onnistuivat.
Kaikkien yllätykseksi Hoda oli ainoa hevonen, joka heti ensimmäisellä yrityksellä kääntyi hienon voltin pelkillä painoavuilla. ”Hienoa työtä!” Merja kehui ratsukoita, ”meillä alkaakin aika loppumaan, niin otetaan sitten loppuravit, antakaa hevosten venyttää kaulaa alas.”
Ratsukot kiersivät kenttää hevosten pärskytellessä tyytyväisenä, ja Merja siirtyi nojailemaan aitaan portin viereen. ”Otetaan sitten loppukäynnit. Ja jokainen ratsastaja voi keksiä yhden venytyksen hevosen selässä!”
KYSYMYS 3: Keksi venytys, jonka voit toteuttaa hevosen selässä (ja istualteen, saa tehdä myös kotona!).
Kiitos kaikille osallistujille!
ps. en vastaa Merjan ohjeiden oikeellisuudesta, kaikki ratsastusneuvot olen kerännyt aikoinani omilta tunneilta, missä olen käynyt, ja muistissa voi olla vikaa!
Ennen itsenäisyyspäivän löhöilyä on hyvä vähän tuupata koulua! Tämänkertaisen koulutunnin aiheena on istunta ja apujen käyttö. Tunnin pitää Merja ja mukaan otetaan 6 ratsukkoa.
Tunti maksetaan perinteisesti vastaamalla tuntitarinassa esitettyihin kysymyksiin! Mukaan ovat tervetulleet kaikki! Osallistu alle ja mainitse hevostoiveesi.
Osallistujat: (6/6)
Milena - Derry
Elias - Karri
Nelli - Latina
Mila - Missi
Wilma - Hoda
Lilli - Remu
Tuntitarina
Ratsastajat taluttivat hevoset kaartoon lumiselle kentälle Merjan pudistellessa lumia kuluneesta puutarhatuolista, jonka narahti pahaenteisesti, kun siihen istuutui. ”Miten ne yhä käyttää näitä,” nainen mumisi ja katsoi parhaakseen pitää tunnin seisten, nakaten tuolin estekatokseeen. Kentälle astelleet kuusi ratsukkoa asettuivat kaartoon ja alkoivat häärätä satulavöiden ja jalustinhihnojen kanssa.
Yksi kerrallaan hevoset lähtivät astelemaan uraa pitkin. Merja käveli kentän keskelle kopistellen lunta talvihousuiltaan. ”Wilma, laita jalustimia pidemmiksi. Pääset paremmin venyttämään jalkoja,” nainen huusi ja kääntyi sitten ohitseen kulkevaa Lilliä kohti. ”Ja Remun laitat kunnolla liikkeelle heti alusta. Käytä vaikka raippaa kerran kylkeen, jos ei kuuntele pohjetta.”
”Siirtykää harjoitusraviin!” Merjan ääni kaikui kentällä, ”ja nyt koitatte heti alusta asti istua syvälle satulaan. Yrittäkää tuntea ne hevosen liikkeet ja mukautua niihin.”
”Nelli nojaa vähän enemmän taakse, Milena ohjat paremmin tuntumalle, nyt ei humputella maastossa!” Merja huuteli ohjeita.
”Hyvä, laitatte vaan liikkumaan reippaasti ne hepat heti. Tässä vaiheessa voidaan herkistää ne hyvin pohkeelle, niin ei tarvitse sitten lopputunnista vääntää sen kanssa. Eli jos pohjeapuun ei reagoida heti, niin näpäyttäkää pikkuisen raipalla pohkeen taakse. Lisäksi tehkää paljon siirtymisiä ravista käyntiin! Jos ei heti ensimmäisistä avuista siirry raviin, niin heti näpäytys raipalla.” Merja ohjeisti ratsastajien ravatessa ympäri kenttää. ”Nopeammat hevoset voi tehdä väliin voltteja, jos meinaa tulla seuraavan hepan peppu vastaan.”
KYSYMYS 1: Ratapihan opetusideologiaan kuuluu, että raipan käyttö yritetään vähentää minimiin. Joissakin tilanteissa se on kuitenkin oikein käytettynä hyvä apuväline. Missä tilanteissa raipan käyttö on perusteltua/hyväksyttyä?
”Mila, nyt Missi kulkee vähän liiankin kovaa vauhtia, voit pikkasen istunnalla hidastaa. Ja Elias, ota vähän parempi tuntuma, ja voit liikutella kuolainta ihan aavistuksen, niin saat Karrin paremmin kuulolle, nyt se tuijottelee vähän tuota lumilinkoa,” Merja tuhahti, ”kuka senkin on tuohon kentän viereen jättänyt.”
”Hyvältä näyttää kaikilla, siirrytään sitten käyntiin hetkeksi,” Merja huusi, ”seuraavaksi kokeillaan vähän lisätä askelpituutta ravissa.”
Ratsastajat vilkuilivat toisiaan; tämä oli uutta. Merja jatkoi huolestuneista katseista välittämättä: ”Remu ja Derry ei vielä niin osaa näitä hommia, niillä riittää, kun vähän saatte askeleeseen pituutta, ei haittaa, vaikka tempo aavistuksen kasvaa! Muilla ideana on, että tempo pysyisi suhteellisen samana, mutta askeleeseen tulisi lisää pituutta.”
”Oikeassa lisätyssä ravissahan hevosen pitäisi olla peräänannossa, mutta me tehdään nyt vähän helpompi versio. Koitetaan kuitenkin pitää hevoset niin hyvin koottuna kuin mahdollista. Ratsastetaan siis kokorataleikkaa, minkä aikana kulmasta lähtien rupeatte lisäämään ravia. Pidätte tuntuman hyvänä ja tavallaan annatte vähän pidätettä istunnalla, samalla kun pohkeet ajaa eteen.” Merja selosti.
Ensimmäinen ratsukko, Nelli ja Latina lähtivät yrittämään muiden pyöriessä vinolla pääty-ympyrällä. ”Hyvä, Nelli, muuten hyvin, mutta nyt lähti vähän tahti kasvamaan, koita istua paremmin satulaan ensi kierroksella, ja anna vaikka muutama puoli-pidäte alussa,” Merja neuvoi, ja kääntyi seuraavana ratsastavan Milenan suuntaan, ”nyt Derry lähti vaan juoksemaan alta pois, pidätteet kuntoon ja purista vaikka reisillä itsesi sinne satulaan, jos pomputtaa liikaa. Seuraava!”
Mila ja Missi lähestyivät leikkaavaa uraa ja Elias valmistautui lähtemään ympyrältä. ”Hyvä, Missi menee hienosti! Askel pitenee hyvin, mutta silläkin voit hieman vielä istunnalla pitää tempoa kurissa. Pohkeet kiinni ja nojaat vaikka vähän enemmän taakse. Ja Elias voit ajaa Karria reippaammin pohkeella. Noin! Huomaatko, nyt pidensi askelta ihan tuntuvasti?” Merja huudahti ja Elias nyökytteli Karrin selästä innokkaana.
”Lilli anna kunnon pidäte, nyt Remu vaan kaahottaa menemään! Noin, sitten istut kunnolla satulaan ja koitat vähän- hyvä! Nyt näyttää paremmalta!” Merja hymyili, ”ensi kierroksella pidät heti alusta asti tiukan ohjan ja vain aavistuksen kosketat pohkeella.”
”Hoda menee hyvin, vähän voit antaa enemmän pohjetta, se kyllä osaa tämän! Ja pidätä vähän, noin!” Merja ohjeisti.
Ratsukot siirtyivät jälleen ympyrälle, josta kukin kerrallaan jatkoi uudestaan kentän halkaisijalle.
KYSYMYS 2: Miten onnistuit tehtävässä seuraavalla kierroksella? Mitä apuja käytit ja miten ratsusi niihin reagoi?
”Nyt kun hevoset on hyvin avuilla, niin kokeillaan vähän erikoisempaa juttua,” Merja hymähteli kentän keskeltä, kun ratsukot olivat kävelleet välikäynnit, ”kootkaa hevoset, mutta jatketaan käynnissä. Ottakaa reipas käynti, ja sitten yrittäkää tehdä voltti ilman pohjeapuja. Eli yrittäkää istunnalla kääntää hevoset, hieman voitte auttaa ohjalla, mutta älkää kääntäkö ohjasta vetämällä.”
Tehtävä osoittautui hankalaksi. Herkemmät hevoset, kuten Missi ja Latina kääntyivät jota kuinkin voltin muotoisen pyörähdyksen, joka tosin venyi enemmän ympyrän kokoiseksi. Seuraavilla kierroksilla ne kuitenkin tekivät jo voltin kokoisen pyörähdyksen. Remu ja Derry eivät ensimmäisellä yrityksellä ymmärtäneet jutun jujua, mutta muutaman pyörähdyksen jälkeen ratsastajat onnistuivat kääntämään ne suurelle ympyrälle. Karrin selässä Elias joutui istumaan niin vinossa, että melkein putosi satulasta, ennen kuin Karri älysi tehtävän juonen. Sen jälkeen voltit kuitenkin onnistuivat.
Kaikkien yllätykseksi Hoda oli ainoa hevonen, joka heti ensimmäisellä yrityksellä kääntyi hienon voltin pelkillä painoavuilla. ”Hienoa työtä!” Merja kehui ratsukoita, ”meillä alkaakin aika loppumaan, niin otetaan sitten loppuravit, antakaa hevosten venyttää kaulaa alas.”
Ratsukot kiersivät kenttää hevosten pärskytellessä tyytyväisenä, ja Merja siirtyi nojailemaan aitaan portin viereen. ”Otetaan sitten loppukäynnit. Ja jokainen ratsastaja voi keksiä yhden venytyksen hevosen selässä!”
KYSYMYS 3: Keksi venytys, jonka voit toteuttaa hevosen selässä (ja istualteen, saa tehdä myös kotona!).
Kiitos kaikille osallistujille!
ps. en vastaa Merjan ohjeiden oikeellisuudesta, kaikki ratsastusneuvot olen kerännyt aikoinani omilta tunneilta, missä olen käynyt, ja muistissa voi olla vikaa!
