11.4.2016 Tapatunti

[nelli]

                                    11.4.2016 Tapatunti
Eli tunnin aiheena on hevosten/ponien tavat. Jokaisella hepalla on varmasti joku ärsyttävä/huono tapa, joka pitäisi kitkeä pois arjesta. Tunnilla tehdään kaikki toimenpiteet hitaasti vaihe vaiheelta. Ota mukaan iso pussi hevosnameja ja kärsivällisyyttä. Tunnille osallistut tykkäämällä tästä. Tunnilla ollaan oman hoitsun kanssa. Tunti maksetaan kirjoittamalla pieni tarina tuntitarinan pohjalta. Minä pidän tunnin.
(Kuuluu tapahtumaaviikon tapahtumiin)

osallistujat:
LaaLaa - Bella
Milena - Derry
Mia - Hoda
Elias - Karri

[nelli]

Tuntitarina

Tuntilaiset virtasivat kentälle hevosten, harjapakin, satulan ja suitsiin kanssa. Tänään oli tarkoitus kitkeä pahoja tapoja pois ihan harjauksessa alkaen. Pyysin kaikkia sitomaan hevoset aitaan ja valitsemaan jonkun harjan. "Eli nyt voitte käydä läpi hevosen harjalla. Harjaatte normaalisti, mutta yritätte enemmän kuin yleensä harjata jostain kohdasta mistä hevonen ei tykkää esim. vatsan alta,"sanoin ja jatkoin:"Jos hevonen yrittää näykkiä, niin torutte, mutta jos hevonen käyttäytyy hyvin kehutte. Aina jos hevonen käyttäytyy huonosti aloittakaa alusta hitaasti ja tämä toistetaan niin monta kertaa että se onnistuu paremmin." Kaikki aloittivat harjauksen. Tarkkailin sivusta ja neuvoin tarvittaessa. Tosin minun ei tarvinnut neuvo paljoa, koska kaikki olivat ymmärtäneet tehtävän. Kun kaikilla meni jo paremmin kuin alussa siirryimme varustamiseen.

Varustamisessa oli melko paljon ongelmia, varsinkin Derryllä. Derry väisteli taitavasti varusteiden laittoa. "Milena mene päättäväisesti Derryn viereen ja ala laittamaan suitsia rauhallisesti se päähän, jos se pääse näykkäisimään aloita alusta. Älä lähde sen vierestä vaan pysy paikallasi ja ujuta suitset Derrylle," neuvoin. Milena alkoi päättäväisesti laittamaan suitsia Derrylle.

Kun hevoset oli varustettu vietiin ne kaartoon ja alettiin hitaasti nousta selkään. "Peruuttakaa takaisin alkuun, jos hevoset kävelevät," sanoin. Hevoset kävelivät jotkut enemmän kuin jotkut. Derryn ja Karrin piti mennä aidan viereen, jotta ne pysyivät paikoillaan. Kun Derry ja Karri kiusasivat Milenaa ja Eliasta pääsivät muut liikkeelle. "Nyt jos tiedätte jonkun jutun esim. jos laukannostossa hevonen pukittaa, ettekä pidä siitä, niin nyt alkakaa hioa sitä," sanoin ja lisäsin: "Jos se esimerkiksi edelleen pukittaa hidastakaa ja aloittakaa taas alusta." Kun Mia ja Laa jäivät harjoittelemaan omia juttujaan suuntasin Eliaksen ja Milenan luokse.

"Tulkaa nyt keskelle kenttää ja yrittäkää siellä, jos hevonen lähtee liikkeelle laskeutukaa alas ja aloittakaa alusta," neuvoin. "Laittakaa ensin jalka jalustimeen, sitten kun tämä onnistuu antakaa hevosille nami ja nouskaa jalustimen varaan ja kun se onnistuu antakaa nami, eli liike liikkeeltä nouskaa selkään," ohjeistin ja jatkoin:"Jos hevonen liikkuu aloittakaa täysin alusta." Suunnilleen vartin päästä oli kaikki ratsailla. Tosin emme ehtineet paljoa ratsastaa, kun piti taas laskeutua.

Varusteiden riisumisessa ei ollut ongelmia, eikä harjaamisessakaan enään niin paljon kuin alussa, tosin edelleen hiukan. Lopuksi kun kaikki hevoset oli hoidettu talutettiin hevosia vielä vähän. Herkun avulla otettiin hevosen huomio, niin että hevonen ei keskittynyt mihinkään muuhun kuin ihmiseen. Kun hevonen alkoi keskittymään paremmin alettiin ottaa riimua vähän kerrallaan pois ja lopussa jokainen hevonen kulki ratsastajan vieressä ainakin hetken. Lopuksi keräsimme varusteet ja lähdimme talliin. Minä tosin suuntasin suoraan taukotilaan juomaan kaakaota.

// Okei, ehkä tuntien pito ei ole juttuni, mutta yritin saada edes jonkinlaisen tarinan aikaiseksi.

[mia]

Talutin Hodan kentälle. Hevonen kulki ihan reippaasti. Aloin harjailla Hodaa. Hoda työnsi päänsä taskuuni herkkuja kerjäten.-Ei Hoda,sanoin hevoselle ja työnsin Hodan pään pois taskusta. Harjasin Hodaa vielä jonkin aikaa. Sama toistui useampia kertoja. Olin jo luovuttamassa kunnes Nelli huomasi ongelmani ja neuvoi miten kannatti tehdä.

Harjattuani Hodan siirryin kavioihin. Hoda nosti kaviot kiltisti(kuten aina). Seuraavaksi nostin satula Hodan selkään. Suitsimenkin meni ihan ok.

Selkään nousussa ei ollut ongelmia joten nousin selkään ja lähdin kävelemään. Hoda onkin varsin mukava tapaus ajattelin.

Tiesin kyllä mitä Hoda minulle välillä teki. Verryttelin hetken kunnes kokeilin nostaa käynnistä laukkaan ilman ravia. Se ei onnistunut koska Hoda lähti ravaamaan. Hidastin Hodan saman tien käyntiin ja yritin uudestaan. Monien yritysten jälkeen oli tapa poissa ja Hoda suorastaan hyppäsi käynnistä laukkaan.

Kehuin Hodaa ja annoin sille porkkanan palan. Seuraava projektimme oli pysähdyksestä liikkeelle lähtö. Kävelin hetken ja pysäytin Hodan. Laskin mielessäni 5 sekuntia ja annoin Hodalle pohkeita. Hoda seisoi vielä 2sekuntia ennen kuin lähti liikkeelle.

Ensi kerralla annoin Hodalle enemmän pohkeita. Tätä toistin niin kauan kunnes se todella onnistui. Muita pahoja tapoja ei Hodalla ollut joten laukkailin vielä hetken.

Tunnin jälkeen vein Hodan talliin ja lähdin Nellin perässä taukotilaan.

//sori kun kesti

[Laura]

Tapatunti 11.4.2016

Tapatunti alkoi sillä, että sidoimme hevosemme kentän aitaan kiinni. Tein vetosolmun Bellan pinkkiin riimunnaruun ja mietin samalla pitäisikö hommata jo uusi riimu- ja riimunnarusetti. Ei sillä, että ne olisivat jo aika kuluneen näköiset. Bella on aina antanut minun harjata kaikkialta, joten homma ei sinänsä tuottanut ongelmia. Muutoin Bella taas sähläsi tapansa mukaan hieman omiaan. Itseasiassa Bella enemminkin halusi, että jäisin harjaamaan jostain kohtaa pidemmäksi aikaa.

    Muutamilla oli ongelmia varustamisessa ja muutamalla taas siinä, etteivät ratsut lähtisi ennen aikojaan liikkeelle. Ratsastuksessa minun ja Bellan piti hioa enemmän kulmien ratsastusta. Tammalla oli aina välillä tapana oikoa kulmia, etenkin ravissa ja laukassa. Lyhyen lämmittelysession jälkeen harjoittelin kulmien ratsastusta. Jos Bella oikoi liikaa avuistani huolimatta, ratsastin pienen ympyrän kautta samaiseen kulmaan uudelleen. Osittain syynä oikomiseen oli minun epäselvät painoavut ja Bellan herkkyys pienimmillekin painoavuille.

    Varusteiden riisuminen ei jälleen kerran tuottanut ongelmia, mutta Bella olisi taluttaessa halunnut tulla hieman minun edelleni. Koska tamma saattoi kääntyillä välillä oikein urakalla, sain todellakin varoa jalkojani.


// Pahoittelut lievästä myöhästymisestä, mutta sentään en viimeinen ollut Kiitos tunnista!

[Milena]

Talutin ruunan muiden sekaan ja kiinntin sen aitatolppaan. Aloin kuuntelemaan Nellin ohjeita ja sain kuulla mitä me tekisimme. Ensimmäisena oli vuorosssa hevosten harjaus, joka ei tuottanut ongelmia, sillä Derry vain roikotti päätään rauhallisesti. Mullakin näytti sujuvan hyvin, vain harvalla hevonen temppuili.

Seuraavana oli vuorossa hevosten varustaminen, joka tuotti enemmän ongelmia kuin normaalisti. Derry hyöri ja pyöri koko ajan ja se vaikeutti varustamista, mutta sain asetettua loppujen lopuksi satulan paikoilleen. Seuraavana ongelmana oli suitset, sillä Derry heitti päätään taivaisiin, muttta sain kuitenkin suitset päähän pienen tappelun jälkeen.

Saimme vielä hetken ratsastaa ennen kuin lopetimme, lopuksi riisuimme hevosten varusteet ja harjailimme niitä. Talutimme hevoset takaisin talliin, jossa täytyi myös kulkea hevosen nätisti. Derry oli suoriutunut loppu tunnista hyvin, vaikka alussa hieman sähläsi.

// vähän myöhässä, mutt ei oo ollut motii kirjoittaa

[Elias]

Talutin rauhallisesti kävelevän Karrin kentän laidalle, jossa sidoin sen kiinni, kuten muutkin. Laskin harjapakin maahan ja kävin hakemassa suitset ja satulan, sillä niitäkin tarvitsimme. Harjaamisessa Karrin kanssa ei ollut ongelmia. Ruuna antoi etenkin minun harjata kaikkialta. Jalkojen nostamisen kohdalla sain aina hetken kinastella Karrin kanssa siitä, että pitäisikö ruunan nostaa jalkoja, mutta loppujenlopuksi Karri aina suostuu nostamaan jalat.

Varusteiden laitto sujui, kuin rasvattu, eikä siihen kulunut kauaa aikaa. Sen jälkeen oli aika nousta satulaan. Olin jo pidemmän aikaa kitkenyt Karrilta pois tapaa, jossa se aina lähti kävelemään vaikka ratsastaja ei ollut vielä kunnolla selässä. Yleensä Karri onnistui pysymään paikallaan. Nyt kuitenkin kun se näki muiden lähtevän liikkeelle, sekin lähti kävelemään ennen aikojaan. Kokeilimme selkään nousua ensin aidan vierellä ja sitten kentän keskellä. Noudatin Nellin antamia ohjeita ja pian Karri muisti jo hyvät tavat.

Ratsastusosuus sujui ilman ongelmia, vaikka ratsastukselle ei jäänytkään paljoa aikaa. Lopputoimenpiteet sujuivat hyvin, vaikka Karri tuntui ajattelevan, että koko hommassa oli koira haudattuna. Ruuna tuntui jotenkin kärsimättömämmältä harjatessa, mutta pian sekin odotus palkittiin, kun karsinassa odotti kasa heinää.

Kiitos tunnista